Ihana päästä takas kotiin. Väinölläki varmaan ollu jo ikävä ^^
Taas alkaa tuntumaan siltä, että mä ajattelen liikaa.
Mitä tahansa teenkin, tulee muistoja viime syksyltä.
Muistoja, jotka eivät ole niin kultaisia.
Sitten tulee viha itseäni kohtaan,
miksi olen antanut itseni ottaa kaikki ne iskut vastaan,
vaikka olisin voinut kävellä pois.
Miks annoin jonkun muun mennä itseni edelle
ja luopua kaikesta mikä minulle on tärkeää.
Ehkä olisin vielä ehjä,
mutta elämä on valintoja.
Valintoja, jotka useimmiten ovat vääriä.
Yritän muistuttaa itseäni,
että minä itse olen oman elämäni tärkein ihminen.
*etsien palasia, liimaillen niitä paikoilleen*