Joo joo, ostin tänään uudet maastokuvioiset housut! Semmoset ihan kivat, oikeesti. On mulla hyvä maku, joo, vaatteiden suhteen ehkä, silloin tällöin. Kuten itse tiedän (keltään muulta ei kysytä, koska kukaan ei koskaan lue näitä), niin lempivärini ovat tunnetusti musta ja viininpunanen, ja nää housut on liian vaaleet ollakseen yhtään mun tyyliä. Mutta silti. Ja tästähän pääsemme siihen, että oltiin tänään myös "shoppailemassa" Joonaksen kans, heti siinä jossain vaiheessa sen jälkeen, ku olin hävinny (tottakai) Joonakselle, ku oltiin keilaamassa siis. "Joonas-ystäväiseni, voisitko välillä vittu heittää sen pallon väärään suuntaan, että minäkin tuntisin olevani fiksumpi kuin yksikään keila..."
Hauskaa, joo. Ei oo. Riimittelyä. En oo pitkään aikaan oikein kirjottanu mitään mistään, mutta empä kai oo ollu sillä tuulella. Olin alkuviikosta (siis eilen) ihan unelmissani ja leijuin seitsemännessä taivaassa... Juu, nyt en taida enää olla siellä. No onneks Joonas on ollu mulle sen verran hieno kaveri (eikä oo suuttunu ku noin miljoona kertaa), että oon saanu viettää ihan hauskoja hetkiä, tai mitä sitten ovatkaan, mutta kuitenkin. Uusi yhteisöni sai kannatusta, jee, kahdelta ihmiseltä... Niin joo. KIITOS, Anssi ja Joonas, kiitos erittäin paljon! :D Se sentään tuli sanottua, mutta nyt kyllä tuntuu, että elämä tästä kaatuu jonnekin päin.
Joskus kaikki tuntuu turhalta.
Ei kannata edes yrittää.
Pitäisköhän käydä tässä joskus oikein olan takaa kunnostamassa noi mun vanhat kotisivut? Nääh, kuka siel muka kävis? Ehkä joku käviskin, jos ne olis vähän nätimmät (ok, en sitten laita sinne omia kuviani) ja jotain muutakin ku päri pikku novellia (että me onkin tyhmiä!)... Argh, joskus ottaa päähän kaikki, tällä hetkellä ottaa osittain päähän, toisaalta taas on edelleen ihan kiva meininki. Ei hemmetti, vois mennä aikasin nukkumaan ja nähdä huvikseen kauniita unia ;) Ehei, näkisin vaan taas painajaisia. No eiku syömään sitten, että minusta tulee vielä ENTISTÄKIN LÄSKIMPI! Oikeesti, olisin sitten aamulla NÄÄÄÄIN IIISO! Ihanaa.
Tuli sentään tänään jäädyttyä lenkillä vähän vähemmän ku yleensä. En sitte tiiä mistä se olis voinu johtua, ehkä tajusin vaan laittaa vähän enemmän vaatetta päälle, tai sitten olin paremmalla tuulella ja kävelin nopeampaa. Ei hemmetti, kyllä mun nyt täytyy päättää, että onko tämä elämä ihan syvältä vai onko se sittenkin AIVAN IHANAA! Ärsyttävää, ku ei voi ite ees tämmösestä jutusta päättää. Nooh, eiköhän sitä pitäs perjantaina Nivalaan mennä "hukuttamaan" alakuloisuutta. Kavereitten seurassa hengailu varmaan piristäis taas kummasti, vaikka tykkään kyllä olla yksin. Joo. Eiku ei. Ei osaa päättää...
Miten olis jos menis kuitenki sinne syömään, kuolen tässä kohta... En voi kuolla aliravitsemukseen VAIN koska jätin päivällisen väliin! Nääh. Pitäs alkaa jo kehittelemään jotain loppukevennystä, joita yleensä oon lätkiny joka paikkaan. Ei keksi! Ei tiiä! Olishan tässä yks juttu, mutta senkin tajuaa vain, jos on kauan joutunu kuuntelemaan mun juttuja. Eli tämän tajuaa ehkä mun kaverit, no joo, Joonas ja Puttu ja siinä se ehkä sitten onkin...
"En tiiä..." (hyvä vai mitä?)