Valkoisilla rannan kivillä kävelen.
Horisonttiin katsoen.
Kauaksi näen tulevaa en silti näe.
Menneen tiedän.
Tahtoen upottaa sen,
niin kuin kiven kauaksi veteen.
Mennyt ei ole minulle kuin tuhka ilmassa.
Uusi taimen kuihtuu aina.
Mikään ei kasva minun sydämen puutarhassa-
Hautausmaa täynnä ohdakkeita.
Kiviin kirjoitettu: pelastettu.
Uusimmat blogimerkinnät
- Kylmää ja helvettiä 20.01.
- Tunteiden vankila 20.01.
- ooh viikonloppu 03.05.
- [Ei aihetta] 14.09.
- vaarallinen unissakin 22.06.
- .. 26.05.
- puutarhurii 26.05.
- _\../ 26.04.
- lenkkiä kerrakseen 21.04.
- [Ei aihetta] 16.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2016 (2)
- ▶ 2014 (1)
- ▶ 2013 (1)
- ▶ 2009 (20)
-
▼
2008 (28)
- ▶ joulukuu 2008 (1)
- ▶ marraskuu 2008 (8)
- ▶ lokakuu 2008 (6)
- ▶ syyskuu 2008 (4)
- ▶ elokuu 2008 (2)
- ▶ heinäkuu 2008 (3)
- ▶ helmikuu 2008 (4)
- ▶ 2007 (59)
- ▶ 2006 (2)