IRC-Galleria

Nonniin.
Päivä oli taas kiirettä täynnä, yllätyksellistä.
Milkan hain aamulla Vuolijoelta ja käytiin Hauholan koululla esittelemässä viestintäleirin toimintaa, Remahl mukana.Porukkaa oli kuin sieniä sateella, ainakin viimevuoteen verrattuna.
Pienellä varoitusajalla jopa saatiin Elvikin edustetuksi Nuorten yöhön.
Kiva tapahtuma oli, porukkaa ei nyt aivan mahdottomasti mutta hyvin kuitenkin.
Se mikä määrässä menetettiin, laadussa korvattiin
Järjestäjät saavat olla tyytyväisiä itseensä ja toisiinsa.
Nyt onneksi jo kotona, Sonataa kuunnellen.Ikävä on taas isän pikkumiestä.
Jäi harmittamaan kun oltiin Antin kanssa lähdössä eilen takaisin Sotkamoon.
Kaveri aloitti kauhean huudon kun olisi pitänyt lähteä ja Sotkamossa uusiksi kun olin lähdössä.
Eilinen oli parhautta sanan todellisessa ja ainoassa merkityksessä.
On hienoa tajuta että vaikka ihmisiä tulee ja ihmisiä menee,
jokainen päivä silti on olemassa ihminen jota todella rakastaa ja kaipaa.
Aina.Joka ikinen päivä, tapahtui mitä tahansa.
Ja tietääpähän että minne tahansa eksyykin tässä elämässä tekemään mitä tahansa, elämällä on tarkoitus jota suurempaa ei voi olla. :)
Sitä sanotaan onneksi.
Onnellakin niinkuin kaikella muullakin, on kääntöpuolensa.Ikävä nimeltään.
Mutta ilman ikävää ei osaisi arvostaa sitä mitä on.
Sitä se onni siis on.

Rocky juoksee telkkarissa hirveän ihmisjoukon seuratessa.Kornia.
Hyvää yötä kaikille. :)




*You always liked this place.
Now sleep under the tree.
I planted here the day that you were born.

I should have been (ready, seen the need in the air).
My little old friend, I tried.
(a way to want) to let you go.
The day I had to say goodbye and turn away.
But I never left go...*