Voi kai vain kuvitella
että sinäkin juhlitsit tavallasi vuosipäivää siitä
miten kulta osoitti lentokykynsä
asunnon päästä sen toiseen päähän
sameana ja nuhjaantuneena,
mutta kumminkin.
Minulle se merkitsi loppuelämäni
ensimmäistä päivää,
toisen raajani amputoimista
siihen levinneen kuolion vuoksi.
Loppunäytöstä siitä,
miten minä olin kaiken kantava pilari
ja vain minulla oli oikeus romauttaa
kaikki rakentamani.
Mutta varovaiset ja ystävällissävytteiset huhuilut,
kuin olkaan koputuksena
sen pimeimmän kujan
räävittömimmässä nurkkauksessa.
Aivan yhtä otettu olin
oi, lyö toki haarukka toiseenkin poskeen!
Eritoten nopeasti vaihtuvasta uhmakkuudesta.
Vain Luoja yksin tietää,
kuvittelitko tosissasi
minun muuttuvan katkeraksi..?
Uusimmat blogimerkinnät
- Baby-blues 14.10.
- Valoilmiö 22.08.
- Sokerikooma 22.08.
- Happy Hour! 22.08.
- löytyi tämäkin. 07.08.
- nonnih! 03.08.
- Sokerikooma 24.07.
- ja lisää:D 24.07.
- nyt se löytyi:) 24.07.
- Kastejuhla 16.07.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2011 (9)
-
▼
2010 (143)
- ▶ joulukuu 2010 (4)
- ▶ marraskuu 2010 (5)
- ▶ lokakuu 2010 (7)
- ▶ syyskuu 2010 (4)
- ▶ elokuu 2010 (16)
- ▶ heinäkuu 2010 (11)
- ▶ kesäkuu 2010 (8)
- ▶ toukokuu 2010 (14)
- ▶ huhtikuu 2010 (20)
- ▶ maaliskuu 2010 (21)
- ▶ helmikuu 2010 (20)
- ▶ tammikuu 2010 (13)
- ▶ 2009 (220)
- ▶ 2008 (276)
- ▶ 2007 (20)