IRC-Galleria

Päivä päättyy nyt?
Menenkö nukkumaan?
Voisin yrittää. Viimeyönä sain nukahdettua vasta siinä 5:30 aikoihin.
Nukuin huonosti, heräsin muutamaan otteeseen.
Sitten lopullinen herätys oli 12:30, kun (se Imatran) asiakas hätäisenä soittaa että pitäisi aktivoida niiden käyttäjätunnukset uudelleen.
No ei muu auta ku puolipökkyrässä sitten näpytellä koneella tunnus aktiiviseksi.

Päätä särki, mutta päätin kuitenkin pyöräillä toimistolle.
Jätin kannettavan kotiin, jotta reppu ei painaisi liikaa, ja olisi kevyempi polkea.
Töissä sitten ihmeteltiin sitä sun tätä, ajatus ei ihan kulkenut väsymyksen takia.

Oho, tähän päiväkirjaan tullut näkyvyysrajoitin
Miten mä nyt voin lukea kaikkien noloja julkipaljastuksia, jos ne alkaa enää julkaisemaan niitä jollekin sisäpiirille? Tylsää!

Ilo loppuu nyt?
Lopetanko lukemisen?

Ihmiset, pitäkää ne pervoimmat jutut julkisina että mulla riittää näin yömyhään lukemista!

Mua on huijattu.
Mä halusin demoneita tuolta "toiselta puolen".

Ei DOOMissa ollut.
Ja kaiken lisäksi ihan paska lopputaistelukin.

Ehkä sekoitan DOOM 1 ja DOOM 2? Mutta ei tuollaista saa tehdä.
24. kromosomi. Joo just.

Onneksi oli edes moottorisaha, muuten olisin vaatinut rahat takaisin.

En tiedä paljonko mä tulen näkemään helvetinliekkejä, mennään katsomaan elokuva DOOM ensi-illassa.
Jos se on hyvä, niin mun ei tartte mennä ammuskelemaan itse sitten viikonloppuna. Ja en edes tiedä olisiko mahdollista, koska en osannut ottaa huomioon että huomenna on joku pyhäpäiväkin!
Pitää kai sitten keksiä jotain sijaispuuhaa, jos ei huomenna saa viihdepalveluita mistään. Esim. tiskaan ja pesen lattiaa kämpilläni. Jee.

Niin, lisäksi se, että nukuin todella huonosti yöllä, heräilin myös siihen, että sydän pompotti kovaa ja äänekkäästi. Oli todella paha olo nukkua.

Nyt kun olen niin väsynyt ja stressaantunut, sydämeen sattuu vieläkin. Voi olla, että tämä on viimeinen blogirivini, jos ehkä sydän pettää ja kuolla kupsahdan ylirasituksesta.
Mutta ette te kuitenkaan itkisi, niin turhaan mä tässä ennustan tällaisia.

Istun toimistolla töissä vielä tunnin tai pari, sit vois mennä sinne ulos riekkumaan.

Pyöräilenpäs pian tuonne Tietotalolle. Pitäjäenmäellä sellainen paikka, ja meidän firmalle varattu sieltä tilat. Liityn joukkoon hieman myöhemmin, koska en tarrvitse kuunnella joka kerta luennointiosuutta uudelleen. Saavun vaan paikalle, ja vastaan teknisiin kysymyksiin.

Ja senkin takia, että pomo tietää, etten ole kovin hyvä heräämään niin aikaiseen että ehtisin sinne aamulla ajoissa

Eilen oli taas mitä helvetillisimpiä ja unettomia öitä.
En tullut katsoneeksi kellosta tarkkaa aikaa, milloin menin nukkumaan, mutta siinä 02 tietämillä. Ensin uni ei meinannut tulla. SItten kun olin nukahtanut, niin heräilin uudestaan kl 4:15, 4:45, 5:20, 5:45, 6:46, 8:40, 9:04 jne.
Sain vähän unenpäästä kiinni, kun taas sitten heti tunsin että herään. Katsoin aina kelloa varmistaakseni etten herännyt esim. herätyskelloon. Aina kun mulla on joku aika sovittuna että pitää olla jossain, niin nukun huonosti.
Olenko sanonut, että inhoan aikatauluja?

Mun unijaksot on yleensäkin tuollaisia katkonaisia, herään aina kerran vähintään. Viimeyönä, tuntui taas siltä että valvoin enemmän kuin nukuin.

Valveunta.

And I don't want it, I'm just fine with my current one


Näin unta että olin jouluruuhkien aikana Postissa töissä.
Siellä oli jättimäinen varasto jossa oli kymmeniä tuhansia laatikoita, joissa oli kirjeitä ja tavaroita joita ihmiset olivat lähettäneet.
Sitten oli niitä lähetyksiä, joista puuttui vastaanottajatiedot.
Mun piti lajitella ja selvitellä niitä, ja pitää ne kylmänä ja puhtaana, koska siellä oltiin lähetetty erilaisia ruokia, paistettuja kinkkuja sekä porsaanpäitä.

Oli myös suuri lähetys käsinvalettuja puneaisia kynttilöitä, kahden erikoissetti maksoi 18€.
Stressiä riitti vaikka muille jakaa, mutta rauhallisesti hymyillen siellä ja lakaisin pois hiekkaa laatikoiden päältä, samalla kun kiipesiin jättimäisten pakettivuorien päällä.

Rakkaat sunnuntaipsykologit,
mitä uneni mahtaakaan tarkoittaa?

If you take it away, I create it again.

Mä kämmäsin tossa aikaisemmin aika totaalisesti Internet Explorerin kanssa.
Tuhosin yhden kivan galtsumodin, ja se harmitti mua niin paljon, että päätin tehdä sen modin ihan alusta uudestaan.

Nyt se on taas sijoitettu paikalleen, ja näyttää jopa melkein samalta kuin aikaisemmin. Korjaan modiani vielä vaikka huomenna (...tänään) töissä... siis, jos pomo lukee, terkkuja! Tarkoitin toki että töiden jälkeen!

Kämmäykseni tarkempi selostus:
(En suosittele lukemaan tätä, nukahdat kuitenkin)

Käytän IE:tä FTP ohjelmana. Joo, en tiedä kuinka viisasta on. Tulipahan todettua kuinka vaarallista se voikaan olla.

Selailin iloisena modauksiani läpi, ja katselin onko siellä kenties jotain turhia tiedostoja tai jotain jota voisi päivittää.
Raahasin FTP kansionäkymästä tiedostoja paikalliseen hakemistoon kotikoneelleni. Ei siinä mitään ongelmaa ollut, kaikki sujui tosi hyvin. Sitten menin vetämään tiedostokuvakkeen muualle kuin kansionäkymään, eli tarkemmin sanottuna ohjelmaan nimeltä JEdit.
Siinä kuvaketta raahatessani ajattelin että "vien tiedoston tosta tohon, niin se aukeaa silmieni edessä tuohon ohjelmaan".
Silleen, niinku yleensä tehdään.

Mitä IE tekeekään? No, se TUHOAA mun tiedoston sieltä FTP palvelimelta, ja JEdit -ikkunaan tulee vain tylsä osoite ftp://koti.mbnet.fi/blippo/jne... !

Sinne katosi.

Noh, yritin epätoivoisesti ensin etsiä selaimen välimuistista sitä alkuperäistä, ettei tarvitsisi kirjoittaa koodia alusta, mutta ei löytynyt mistään.

Harmittaa hieman. Mutta tulipahan taas hiottua CSS taitoja.
Noin 230 riviä, runsain rivinvaihdoin ja ilmaakin välissä.

Perusrunko muodostui siinä vartissa. Loppuaika (ties kuinka kauan) meni sitten taas värien hienosäätöön ja leveyksien yms. tarkkojen numeroiden asettamiseen.


Opetus:

Lapset, älkää koskaan raahatko IE:n FTP näkymästä tiedostoa Java sovellukseen tai tulee nolo loppu.

And I don't want to swallow it.

Tänään tuli sairaalloinen halu ampua niin että rätisee ja paukkuu, liekit leimahtelee ja että johtain räsähtää!
Hah. Kirjoitin sairaalloinen vain siksi että sinä joka satut nyt lukemaan tätä, innostuisit hieman.

Ei kai mun halussa mitään sairaalloista ole, ainakaan en itse sitä tiedosta. Ne pahimmatkin ampumishimotkin hävisivät sitten melko nopeasti.

Mutta ajattelin josko viikonloppuna menis kaverin kanssa jonnekin ampumaseuran tiloihin, tutustuis vähän tuliaseisiin ja kokeilisi jotain uutta ja miehekästä.
Tä ainainen nörtteily tietokoneen äärellä ei voi olla terveellistä. Luulisi että Magnum .44 aseen tulittaminen saisi mielen muualle vähäksi aikaa. Omaa asetta en välittäisi omistaa, se on sellainen kapistus joka maksaa tolkuttomasti rahaa, ja sille olisi hyvin vähän käyttöä ja ei tuottaisi kenellekään (paitsi ehkä omistajalleen) jotain iloa.
Mulle siis riitää vuokra-ase.

Mielummin sijoitan kaikki rahani kameraan, kameravarusteisiin sekä kuvien kehittämiseen. Kuten olenkin jo tehnyt, mutta lisää siitä joku toinen kerta

Mulla on koneella muutama Children of Bodom biisi. Laitoin soimaan tämän kirjoittamisen ajaksi. Tämä musiikki on sairasta jos jotain. Hyi. Yäk. Katoaa välittömästi kunhan saan tallennettua tämän viestin. En voi käsittää miten joku voi nauttia tällaisesta räminäpaskasta jossa "laulu" on jotain helvetillistä örinää.
Ai niin. Helvetillistä taitaakin olla se taikasana. Kunhan tätä myydään syntisenä ja mustana, niin kelpaa paremmin kaikille gooteille ja satanisteille. Jeejee.
Makunsa kullakin.
Mä ammun pahvitauluja, kuunnelkaa te tätä sontaa. Paheensa kullakin.

Mitäs muuta onkaan mielessä.. hmm.. Joo.
Tä perisynti #1 jota telkussa näytetään nyt, ja on näköjään satoja tuhansia hulluja ihmisiä jotka sitä harrastavat.
Katsovat Big Brotheria.
Olen minäkin katsont kaverin kanssa muutamia jaksoja, opin jopa näiden hahmojen nimetkin. Nämä roolinäyttelijät. Eiku. Nehän on oikeita ihmisiä, joilla on oikeat tunteet ja omat ajatukset. Jotka on pistetty nukketaloon, ja sitten niiden kanssa kokeillaan kaikenlaisia sosiaalisia eksperimenttejä ja kidutuskeinoja, katsotaan kuka sortuu viimeisenä.
Tosi-TV:tä tosissaan, tai enemmänkin tulevaisuus-televisiota.

Ei kestä kauaakaan kun kamerat on asennettu joka paikkaan maailmalla (nyt jo joka toisen matkapuhelimessa), ja kun vähänkin tissi valuu ulos bikinistä uimarannalla ja kuppikokosi on esitetty tarkkaan naamakuvasi kera internetissä. Minikamerat on nykyään niin halpoja ja pienkokoisia, että valvontaa voidaan suorittaa missä vaan ja milloin vaan kenenkään huomaamatta.

Valvomisesta viis, niin sitten tulee tämä ihmisen nöyryyttäminen vielä lisäksi.
Oikeassa elämässäkin keksitään välillä mitä hölmömpiä ja turhempia työtehtäviä, niin että koko Big Brother talon asukaskokoonpanon toisiinsa ketjuttaminen päiväksi vaikuttaa jopa ihan normaalilta puuhalta, verrattuna siihen mitä työ- ja kouluelämässä saa alati kokea.

En tarvitse telkkua kertomaan minulle, kuinka maailma on hlmö paikka ja mitä ihmiset tekevät pienessä, tiiviissä yhteisössä. Sen voin kokea telkun ulkopuolellakin.
TV on se ase. En aio niellä sitä.

Nyt jalkani puutui tämän pitkän avautumisen aikana. Pitääkin vähän jaloitella.
Heippa rakkaat lukijat.

Sama paikka, eri aikaan! Näkemiin!

And I don't think you want to get off here.

Tulipa tässä mieleen.

Töissä kun olin menossa lounaalle, odottelin hissiä kun se oli tulossa ylemmästä kerroksesta alaspäin.

Joku kivannäköinen nainen oli nousemassa ulos, koska epähuomiossa luuli, että hän oli jo perillä oikeassa kerroksessa. Oikeasti hänellä oli vielä pari kerrosta matkaa alas.

Montako kertaa olette vahingossa yrittäneet hypätä liian aikaiseen hissistä pois, tai mennä hissiin, joka menee väärään suuntaan?

Niin...

Ajattelin vaan paikata edellistä blogikommenttiani sillä, että vaikka väärään junaan meninkin, niin en ole täysi idiootti. Ainakaan aina.

Kiitos. Helpotti.

But can I borrow yours for a while?

Pitihän sitäkin sitten kokeilla.

Värään junaan astumista.
En suosittele jos
A) Sinulla on tiukka aikataulu
B) Seuraava juna menee vasta 3 tunnin päästä
C) Sinulla on tärkeä tapaaminen

Kyllähän se vähän harmittaa kun kuulutetaan että "tervetuloa Pendolino-junaan joka menee ihan muualle minne sä olet menossa!"
Ja kaiken lisäksi kehtaavat kuuluttaa että "tämä juna ei pysähdy todellakaan missään niin, että ehtisit ajoissa hyppäämään pois ja vaihtaa takaisin oikeaan junaan!"

Jes.

Eli olin menossa sinne Imatraan InterCity junalla, ja jotenkin sitten vahingossa menin vastapäiseen laituriin jossa menee juuri samalla minuutilla joku helkkarin Pendolino.

Se kuulutus pilasi mun aamuisan kl 6:42 hyvänolontunteen, että "kaikki hanskassa", ku onnellisena (ja aamuväsyisenä) hyppään junaan ja huokaisen helpotuksesta.

Juuri kyseisen Pendolinon piti pysyä seuraavaksi vasta Hämeenlinnassa ja sen jälkeen Tampereella tai jossain. Ei muistikuvaa. Tajusin vaan, että juna jatkaisi nopeaan tahtiin suuntaan, johon minulla ei olisi menemistä. Ja minun olisi pitänyt päästä pois edes Riihimäellä että voisin vaihtaa junaa!

Ei hätiä mitiä, tässä ei muu auttanut kun kysellä kiltiltä herra lipuntarkastajalta josko jotenkin olisi mahdollista saada junan pysähtymään, vain minun takia, hieman aikaisemmalla pysäkillä, juurikin vaikka siellä Riihimäellä.

Ja niin sitten tapahtui.
Kyllä.
Oikeasti.

Riihimäellä oltiin hieman kl 7 jälkeen, juna pysähtyi, hyppäsin pois, ja juna jatkoi välittömästi matkaa.
Olin ainoa joka hyppäsi pois, pysäkillä jossa junan ei missään tapauksessa kuulunut pysähtyä ja kulkipahan juna raiteita pitkin joita se ei muuten siihen aikaan olisi kulkenut.

Joten, jos sinä olit tänään aamulla siinä junassa joka poikkeuksellisesti pysähtyi Riihimäellä tänään aamulla, se olin minä! Mun syytä kaikki.
Toivottavasti et missannut jotain jatkoyhteyttä tai lentokonetta tai tyttöystävää/poikaystävää tai jotain muuta kivaa. Pyydän anteeksi.

Lupasivat kuitenkin vähän kiriä aiheuttamaani hidastusta ajamalla hieman kovempaa

Hellundaadelis,
olen siis hereillä!

Olenhan aikaisemminkin ollut tähän aikaan, mutta yleensä siis vasta nukkumaan menossa, en nousemassa!
Nykäiskää mua hihasta, nipistäkää mun ihoa, en tiedä onko tämä sekavaa valveunta.

Tuolla ulkona on ihan mustaa. Vain katuvalot näkyvät. Kadut tyhjänä, liiankin hiljaista.
Hyvä jos siellä liikkuu muut kuin pedot ja yli-innokkaat puukottaja-Nykäset, jotka odottavat vaan, että minut ulos kutsuu kohtalokas kohtalo. En halua sellaista Nykäisyä. Olkaa minulle helliä.

Pelkään liikkua tuolla ulkona tähän aikaan. Ei siellä kukaan normaali kuitenkaan kulje silloin...


...


Tulikin tästä mieleen.
Pitääkin mennä ulos ihan justiinsa.