Tuho
Saasta raastaa sisältämme mädän lihan,
tunnemme tästä katkeran suloisen vihan,
kun aivojamme syö sodan aikeinen
PERKELE!
Ei mitään hävittävää ole kun sisuskalumme
peittää tantere joka lopulta tuhotaan!
Ei jää käteen ässää ihanaa kun lauma
langenneita tänne päin tannertaa
ei löydy paikkaa ihanaa kun
veri suusta pulpahtaa!
Ryömivät pirulaiset meidät piirittää
ja tappaa kaiken mikä tapettaavaa on,
ei sielua, tuntoa näillä perkeleillä ole,
turha on vastarinta samoin käy kun
tiput päin pintaa!
Ei mitään hävittävää ole kun sisuskalumme
peittää tantere joka lopulta tuhotaan!
Ei jää käteen ässää ihanaa kun lauma
langenneita tänne päin tannertaa
ei löydy paikkaa ihanaa kun
veri suusta pulpahtaa!
Kiertotie suloinen läpi pellon vehreä, käteni
suloisen punaiset veren tahrimat synnit
minua ohjaa pois ajasta nyky helvetin!
Ei mitään hävittävää ole kun sisuskalumme
peittää tantere, joka lopulta tuhotaan!
Ei jää käteen ässää ihanaa kun lauma
langenneita tänne päin tannertaa
ei löydy paikkaa ihanaa kun
veri suusta pulpahtaa!