Fintelligens-Määränpää
Seittämän oikee riviin,
syntyi kallioon kivi,
äidiltä elämän ilo, isänsä
sukunimi.
Ne pitkät pellot ei
elättäny kauaakaa,
ei kiinnostanu koulut,
poika halus laulaa vaan.
Pakkas reissumies reppunsa
hyvin nuorena,
leipänsä pieninä muruina
pitkin Suomea.
Tie pitkää ja kivistä,
mut seuraavat rivissä jo
odottamas vuoroonsa ja
siivuunsa mun tilistä.
Mentävä sinne missei
pendolinot pysähtele,
maamme ytimeen pienemmille
pysäkeille.
Juna kulkee syvälle Suomen
sydämeen,
matka jonka taitan
päämäärää tärkeempi
edelleen.
Suuret miehet nousee
teoill' esiin kansasta,
säälii saa kuka vaa, mut
kateus pitää ansaita.
Tie antaa mulle kaiken
vaik myös paljon vaatii,
Siperia opettaa, no nii
opettaa pohjanmaakin.
kertosäe:
Matka jonka kuljet, on
tärkeämpi kuin päämäärä
Näillä teillä sydän
tuntee, ota - anna jos
tarjotaan
Matka jonka kuljet, onni
kaihtaa oikovaa
Enhän tiedä teistä, mutta
meille matka on määränpää
Mä näitä polkuja tallaan,
jalat paljaaltaan,
geenit puoliks etelästä
puoliks
pohjois-pohjanmaalta.
Näillä lakeuksilla
parrasvalojen partaalla,
mikään ei maistu karvaalta
kun maun peittää
maltaalla.
Maine on katoavaista,
kelit petollisia,
vaik' ilmeet totisia, en
pelkää polliisia.
Tarpeeks parkkiintunu,
hyvin ravittu,
en valinnu tätä reittii,
vaan tää reitti valitsi
mut.
Harvoilla täällä pysyy
ohjakset käsissä,
näillä markkinoilla
myydään pelkästään sikaa
säkissä.
Ulkopuolelt' ei nää mitä
niis' on sisällä,
julkisuus hyvä renki mut
hyvin huono isäntä.
Vaik' on jotai jääny
käteen tällä taipaleella,
kotiruokaa ei tuoda eteen
tarjottimella.
Ja talo rakennetaan aina
kivi kerrallaan,
tiilet ei kävele pihaan
täältä ne on haettava.
kertosäe
Suunta selvillä, mun
ajatukset taakse jääneet.
Tarina jatkuu, tiessä vaan
palavat renkaan jäljet.
Päästäkseen määränpäähän
pysyttävä matkalla,
aion selvittää mitä on
seuraavan mäen takana.
En tahdo perille vielä, mä
viihdyn matkallani.
Elän hetkelle, arvostan
joka askeltani.
Maisemat vilisee, se on
mulle rikkautta.
"Mä vedän pohjanmaan
kautta."