Olit äärettömän rakas ystävä. Autoit minua jaksamaan niin paljon paremmin silloinkin, kun itselläni oli vaikeaa. En voi käsittää, ettei enää tule tunteihin venyviä keskusteluja autossa saati loistavia festari-, leffa- ja keikkareissuja, jotka olivat suunnitteilla. Eniten kaipaan kuitenkin sinua itseäsi... juuri sellaisena kuin olit kahdenkesken... Et se kyyninen Niina, joka sanoit olevasi. Vaan se äärettömän rakas ja ihana ihminen, joka oli kätkössä sen kuoren alla <3 Elämä ei kohdellut sinua reilusti ja toivoin sinulle aina vain parasta. Toivon, että minusta oli samalla tavalla lohtua sinulle kuin sinusta minulle.
Rakastan sinua Niina!
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200611275418664_uu.shtml