IRC-Galleria

Miksi aina nukahdan vasta vähän kahden jälkeen, vaikka meen nukkumaan jossain kahdentoista-yhden maissa? On aika hemmetin ärsyttävää pyöriä sängyssä paria tuntia, ja vaikka väsyttää, niin ei saa unta.

Ehkäpä voisin pistää tähänkin syylliseksi sen ärsyttävän linnunlaulun, joka kuuluu JOKA HELVETIN YÖ sieltä avonaisesta ikkunasta. Ja ei, en voi nukkua ikkuna kiinni, sillä silloin olisi vielä vaikeampaa nukkua. Koska olen niin auttamaton pelkuri, en voi nukkua ilman peittoa, minun pitää hautautua sinne peiton sisään tunteakseni oloni turvalliseksi. On se ihminen kummallinen..
Ja mikä minua sitten pelottaa? Yksinkertaisesti kaikki. Pelkään että ovesta saattaa tulla kuka tahansa sisään, pelkään että näen peilissä kasvot (itse asiassa kerran näinkin, mutta se taisi olla vain oman mielikuvitukseni tuotetta).

Ehkä pitäisi vähentää myös niiden kauhuelokuvien katsomista. Mutta en voi sille mitään, että rakastan niitä. Rakastan sitä jännitystä, mikä niistä tulee. Se ihana tunne, kun ei tiedä kiljuako vai itkeä, on jotain parasta. Melkein. Mutta se on kivaa kuitenkin.

Viime yönä nukuin n. 4½ h. En oikeasti tiedä, miten jaksan käydä koulua tuollaisella unimäärällä. Onneksi kohta on loma, ja saa nukkua niin paljon kuin lystää. Ja vain olla. Oleminen on nannaa. Oleminen on joskus parempaa kuin syöminen. Tai seksi.

Rupesin tässä miettimään äsken, että miksi kirjoitan tällaista turhantärkeää paskaa, koska en osaa edes mielestäni kirjoittaa sitä mielenkiintoisesti. Blogimerkintöjä, jotka oikeasti ovat kirjoitettu hyvin ja sujuvasti, ovat todella kivaa luettavaa.

Mutta nyt koulu kutsuu taas. Adios.