Väsy olo.En tykkää yhtään pitkistä työpäivistä.
Mut on ollu tällä viikolla niin loistavia asiakkaita,että ei oo voinu ku nauraa.
Kaikista paras oli eräs nuori mies,joka lampsii siihen kassalle..
M: Terve!
A: Hejdå! (oikein ruattalaisittain viännettynä)
Siinä vaiheessa iski paniikki ja mielessä kelasin että miten se ruotsi taas menikään tällaisissa tilanteissa..hieman hämmentyneenä vaihdoin kuitenkin rohkeasti kieltä ja tervehdin että ..
M:Hej!
..ja katsoin oikein kysyvällä ilmeellä asiakasta..
Se on hirveen kiva ku tässä vaiheessa asiakas kattoo sua takas,repee nauramaan ja tuumaa:
"Njääh,mä oon ihan suomalainen,kuhan kusetin."
Tää oli niin paras että hymyilytti monta tuntia.