Ne, jotka tuntee olevansa lihavia: aina on joku, joka on vielä suakin lihavampi, mutta se ei silti tarkoita, että siihen tunteeseen voisi totutella. Ehei, lihavuus on yhtä lailla sairaus kuin anoreksia, ortoreksia, bulimia tai jokin muu syömishäiriö.
Ja laihat, teillä on yhtä lailla vaikeaa, kuin muillakin. Tekään ette pidä näkemästänne. Tämäkin on fakta, joka kuuluu ihmisille, varsinkin tytöille: aina on vähän pyöreyttä tai lautaa jossakin kohdassa. Sen pois saaminen tulee oikeasti olemaan vaikeata, ja sen pilkkaaminen saa oikeasti jotakin ihmisessä aikaan. Se että ihan oikeasti yrittää ja joku tulee sanomaan: "Sä olet laiha ku riisikeppi!" taikka "Senki donitsibonatso!" ei varmasti tunnu hyvältä.
Se, että haukkuu jotakuta lihavaksi tai laihaksi, ei tee hänestä yhtään sen enempää sinunlaistasi. Jos maailma menisi terveysihanteiden mukaisesti, karkkia olisi myynnissä vähemmän, limujen (varsinkin light-versioiden) myynti olisi lopetettava ja esimerkiksi myös perunalastut kiellettäisiin. Mutta maailma ei vain mene näin, jokainen on erilainen, ja siitä pitäisi olla ylpeä. Karkkia, perunalastuja ja limua ihmiskeho on tottunut aina välillä saamaan, ja niiden poisjättäminen ei välttämättä ole niin vaikeaa, mutta kyllä sitä tekee aina joskus mieli.
Entäpä kun on tapahtunut jotakin kamalaa? Silloin ei yleensä osteta porkkanaa ja mussuteta sitä, samalla kun katsoo televisiosta uutisia. Tähänkin on olemassa oma versionsa: ostetaan suklaata ja katsotaan surullista elokuvaa. Tämäkin on joskus sallittua, mutta tuskin meistä kukaan huonosti voidessaan, itku kurkussa syö sitä porkkanaa. Suklaa saa ihmisen voimaan jotenkin paremmin.