IRC-Galleria

Olen ollut valveilla tunnista toiseen,
valvonu hulluna itkenyt miten voi se,
miten tuntuu niin pahalta tässä
ei en selvii, en elämässä.

Anna mulle aikaa olla oma itteni,
anna mulle aikaa kerätä sitte ni,
tuun luokses ja pois en sieltä mene,
älä pakota ku mä en sellast tottele.

Olin joskus niin viisaski,
et ku valvominen piisas ni,
meni nukkuu ja valvonu en enää.
Täst ei tuu mitään, velkojat tulee
aina perää.

Mul on univelat ulosotossa,
ja pää on koht kainalossa.
En jaksa ja silti en nuku,
anna aikaa älä nukkumisest puhu.

Maanantaina korkki taas sihahti
auki ja siitä asti oon ollut ihan vitun
taukki, en mä enää sitä selittele
ei tää peli, ei se vetele. Juon itteni
kännii ku koko ajan pännii, en tiedä
mikä ja oon vaan näit ämmii.