Peiton alle totuus peitetään
valheisiin tuhansiin meidät kääritään
Ja tätä näytelmää turha on kai loppuun esittää
ei mikään voisi enää viiltää syvempää
Niin turhaan valheen päälle rakentaa
luottamaan uudestaan ei voisi milloinkaan
Niin paljon aina sanomatta jätetään
voi kun aikaa olisi enemmän
Tyhjään tuijottaa kun aamu herättää
kirottu kulkemaan ilman päämäärää
Unelmat kuin savuna ilmaan katoaa
en tahtoisi jäädä tähän enää hetkekskään roikkumaan