IRC-Galleria

Katselen vanhoja kuviani ja ajaudun ajassa taaksepäin. Miten paljon kaikkea merkityksellistä onkaan tapahtunut...

Historia pysyttelee piilossa suurimman osan ajasta. En sinänsä tue menneisyydessä elämistä, mutta kyllä välillä olisi hyvä pysähtyä ja vilkaista taakseen. Katsellessani vanhoja kuvia, päässäni vilisee kaikkia niitä asioita joita olen kokenut. Fiilis on viipyilevä, nostalginen, kiitollinen, haikea ja ylpeä.

Jumiudun vanhoihin muistoihin ja maistelen niitä. Ne ovat kiehtovia, koska ne ovat totta, mutta eivät enää. Kuvien kautta elämänsä tarinan näkee kokonaisempana. Ne tuovat perspektiiviä ja ymmärrystä tähän hetkeen. Ne tuovat esiin sellaisia muistoja, jotka olen jo unohtanut.

Löydän arkistoista paljon julkaisemisen arvoisia kuvia. En tiedä haluanko lajitella kuvia ollenkaan, vai onko niiden paikka päivämäärällä ja kummallisella nimellä varustetussa kansiossa. Kuvasarjojeni nimillä ei useinkaan ole tekemistä kuvan ottopaikan tai minkään muun kuviin liittyvän asian kanssa, vaan ne ovat satunnaisia otantoja tajunnasta, ympäristöstä tai mielipuolisuudesta.

Tekee mieli mennä kuvaamaan.