On ollu tosi sateinen päivä. Masentavaa.
Oon itkeny ainakin kolme litraa jo. En tiedä miks.
Varmaankin osa syy on se että yhdellä maailman tärkeimmällä ihmisellä
on tosi paha mieli. Oon jutellu puhelimessa ihan kauheesti tärkeiden ihmisten kanssa.
Uskomatonta miten voi olla tällanen olo.
Menin viime yönä, tai no aamuna nukkumaan joskus yheltätoista.
Olin juonu liikaa kahvia niin ei aiemmin tullu uni silmään.
Heräsin sitten viittä vaille neljä iltapäivällä.
Olin äsken tupakalla tuossa parvekkeella ja mietin vaan kaikkee.
Tuli viime kesän fiilis vähän, siis tosi vähän.
Siellä on viilee, pimee ilma. Ja se tekee minut vielä väsyneemmäks.
Minusta tuntuu että tänä yönä saatan unohtaa kaikki minun unettomuuden syyt,
ja ehkä nukahtaa jopa ihan hyvissä ajoin. Ehkä.
Mulle on toivotettu jo monesti hyvää yötä, ja kauniita unia.
Aika sekavaa tekstiä taas. Mieli on ihan rikki,
en jaksa ajatella.
Ehkä minäki oon vähän rikki. Tai paljon,
ei voi tietää. Angst.