Nonni,nyt on sit tääki koettu....Mut eikö se niiin oo et jos nuorena saa mummotaudit niin sit niit ei saa enää mummona?? :D
Ihanainen veritulppa löytyy tuolt oikeest pohkeesta*yöööööök* ja joo en oo taipuvainen sellaselle vaan tapahtumaketju meni näin:
SUNNUNTAI:Ison miehen(2m ainakiii) polvi/jalka törmäsi mun polveen -> kivun takia päivystykseen illal/yöllä siin puol 12 aikaa(hyvinkäälle ku se lähin sattu oleen) -> ei voida tutkii ku mun polveen sattuu(terveen jalankaako sinne ois pitäny mennä??) -> lääkäri määrää kipupillereitä ja sit mun polvi sidotaan tukisiteellä(kysyin et pitääkö olla näin kiree?-Juu-u sen pitää tukea vastasi hoitaja) -> kotiin nukkuu muutamaks tunniks(kello oli siis puol 4 yöllä ku päivystyksestä pääs kotio)
MAANANTAI:aamulla kipu ei hellitä joten soitto ortopedille -> Vastaanotolle päästyäni ortopedi poistattaa eilesen tukisiteen HETI ja nopeasti.Ortopedi kuvauttaa jalan ja toteaa että sääriluu on heilahtanu paikoiltaan mutta sivusiteet on palauttanu sen heti paikalleen.Siteiden kunnosta ei voida olla vielä varmoja ja jos kipu jatkuu niin magneettikuvaukseen.Kepit alle ja uudet lääkkeet.
TIISTAI:Aamulla jalka ihan superturvoksissa->soitto jälleen ortopedille joka ottaa akuuttina vastaan -> Ultraäänes todetaan veritulppa...Tullut liian kireestä tukisiteestä...V***U ->lähete takas Hyvinkäälle liuotukseen ->
Hyvinkäällä mua ei kuitenkaan otetakkaan sisään vaan ohjataan kotihoitoon ->2krt päivässä pitää piikittää mahaan verenohennuslääkettä ja 3kk syötävä samanmoisia nappeja.....
Niin et silleen...Nyt on koht viikko menny ja mun piikkikammo on vaan kasvanu.Et tosi jees..Mut onneks Kimmo Timonen on mun kaa nyt samassa veneessä :D
Ihanasti kiitän Latea kuskaamisesta ja seuranpitämisestä yön pimeinä tunteina Hyvinkään sairaalassa.Vaikkakin satu rautapadasta ja saviruukusta piristikin *hahhahaa*