tämä on taas niin tätä..
Olen huomannut pikku hiljaa masentuvani ajatuksesta että ensi vuonna tässä paskan tärkeässä laitoksessa ei pyöri sama porukka kun tähän asti. Eikä asialle voi edes tehdä mitään :/
Olen koko elämäni luullut että vihaan onnellisia ihmisiä, kyllä nyt raapii sielua kun tänään huomasin että en minä niitä vihaa, olen vaan niin saatanan kateellinen.Mutta mitä tälle asialle sitten voi tehdä? Ei mitään.Saatan ehkä joskus sanoa että jos saan sitä,tätä ja tuota niin olen onnelinen..Saatan ehkä ollakin..ainakin sen lakisääteisen 15 minuuttia.. Mutta sitten..
Olisihan se hienoa jos voisi vaan olla kaikki päivät onnelinen,tai edes yhden kokonaisen.. voi sitä loistoa ja ruusuilla tansimmista..aww
<3
Ja sitten on viellä puututtava tähän kansan suussa vakiintuneeseen rakkaus käsitteeseen!!
teillä kaikilla on aivan väärä kuva asiasta.Ei se ole rakkautta jos jonkun kanssa on mukavaa vaan olla, eikä se että lirkutellaan ylenpalttisen hunajoituja lauseita jossakin julkisella paikalla..eij eij
Ainoa aito rakkaus mitä tästä maasta löytyy on miesten rakkaus autoihin!!
...ja tietysti se kun mummo antaa joka joulu villasukat
Lopettakaa tämä pilvilinnoissa elo ja alkakaa realistisiksi(kyynisiksi), niinku minä!!
En mä oikeasti ole tämmönen perse läpi.. mutta haluisin joskus olla hyvin kovasti..ehkä vielä vähän pahempi..Tämä oli siis vaan pelkkä harjotus/esi-aste tulevasta..
Kuitenkin.. rakastan rakastan .. terveisiä mummolle
***ainii.. MITÄ ootte ajatellu ostaa MULLE synttäri lahjaksi <3???????????***