"Narsisti rakastaa moralisoida kyllä itse kaikkea ja kaikkia, kunhan se ei kohdistu häneen itseensä tai omiin tekoihinsa. Narsistille on tyypillistä toimia moraalin vastaisesti, kun hän siitä hyötyy. Hän perustelee usein toimintaansa sillä, että teko on oikeutettu jos siitä ei jää kiinni. Vaikka narsisti loukkaisi läheistään mutta on omasta mielestään toiminut parhaansa mukaan, hän ei ole mielestään velvollinen kokemaan syyllisyyttä. Hän ei osaa pyytää todellisesti anteeksi, sillä empatiataidon puuttuessa hän ei kykene asettumaan toisen ihmisen asemaan tai näkemään omaa syyllisyyttään.
Narsistilla ei ole lähes ollenkaan tai ollenkaan myötäelämisen ja empatian kykyjä ja häneltä puuttuu syyllisyydentunne. Tämän vuoksi hän kokee toisiin ihmisiin kohdistamansa loukkaukset hyväksyttäviksi. Empatian puute tekee narsistista erityisen julman muita ihmisiä kohtaan. Hän tiedostaa loukkaavansa ja satuttavansa muita, mutta hän ei välitä tästä, sillä hänellä on mielestään täysi oikeus loukata ihmisiä tarvittaessa.
Narsisti jaottelee ihmiset hyviin ja pahoihin sekä elämänsä hyviin ja huonoihin hetkiin. Huono itsetunto tekee mahdottomaksi käsitellä ahdistusta rakentavasti. Hän on ristiriitainen ja lyhytjännitteinen, masentuu helposti eikä kykene hillitsemään aggressiivisia tunteitaan. Käyttäytyminen voi olla kaksijakoista, tai sitten hän siirtää erittäin vakuuttavasti omat huonot ominaisuutensa ja sanomisensa toisten ominaisuuksiksi ja teoiksi syyllistämällä uhreja omista heikkouksistaan. Narsisti osoittaa oman vastuuntunnottomuutensa juuri negatiivisten asioiden siirtämisellä toisille ihmisille. Vastuuntuntoisella ihmisellä on tapana myöntää ongelmansa ja alkaa selvittämään niitä.
Narsisti ei unohda tilanteita, joissa hänen tahtonsa ei toteudu. Tavallista on, että hän kostaa tilanteet, joissa hän kokee tulleensa väärinymmärretyksi tai – kohdelluksi. Narsistin kiukuttelu saattaa muistuttaa uhmaikään juuttuneen pikkulapsen käyttäytymiseltä.
Kaikki narsistin rakkaussuhteet ovat täynnä syyllisiä ja syytettyjä, uhreja ja syntipukkeja. Ne toistavat edetessään samankaltaista kaavaa: palava rakkaus muuttuu vihamielisyydeksi ja koti taistelukentäksi jossa eletään onnen ja vihan rajua vuorovetoa. Narsisti pönkittää heikkoa egoansa draamalla. Oikeassa olon pakko, määräily, mustasukkaisuus, omistushalu, riitelyn tarve, tunteettomuus, kosto ja henkinen sekä fyysinen väkivalta ovat keinoja peittää jatkuva kumppanin menettämisen pelko. Usein uhri kuvittelee, että tilanne muuttuu, jos hän saa poistettua ”pahat jaksot”. Näin ei kuitenkaan ole. Nämä kaksi puolta muodostavat narsistin kokonaisuutena, eikä ole mahdollista poistaa toista poistamatta kumpaakin.
Parisuhteessa narsisti on kuherrusvaiheensa jälkeen laskelmoiva, kylmä ja välinpitämätön kumppaninsa tarpeista. On tavallista, että narsisti saa kumppaninsa luopumaan vaivihkaa ystävistä, sukulaisista ja harrasteista mestarillisen manipuloinnin ja painostuksen avulla. Uhri ei usein itsekään ymmärrä, miksi on luopunut itselleen tärkeistä asioista. Narsisti kostaa uhrin itsenäisyyspyrkimykset. Hän ei välttämättä tee riitaa suoraan aiheesta, vaan jostakin mitättömästä aiheen ulkopuolisesta seikasta. Riidan toistuessa joka kerta uhrin lähtiessä tai palatessa takaisin esimerkiksi ystäviensä luota, uhri vähitellen luopuu oman ajan käytöstä välttääkseen jatkuvaa selkkausta. Jälkeenpäin narsisti voi kuitenkin erinomaisuudessaan väittää, ettei hän koskaan ole kieltänyt uhria oman ajan käyttämisestä. Riidan sijaan narsisti voi myös heittäytyä surkeaksi ja näytellä uhrilleen, ettei millään halua olla ilman tämän seuraa. Kumppani kokee tällöin helposti syyllisyyttä ja sympatiaa, jolloin hänen on entistä vaikeampi perustella ja puolustaa omien menojensa oikeutta. Koska narsistin vaikutuskeinot ovat uhriin epäsuoria, uhrin on niitä vaikea havaita ja ymmärtää.
Jatkuva varuillaan olo, narsistin lukeminen, tulkitseminen sekä omien sanomisten varominen rasittaa uhria.
Totuudella ei ole narsistille merkitystä. Hänen ihailun tarpeelleen ei ole rajoja, joten hän kaunistelee tekojansa ja parantelee saavutuksiansa. Tämä toteutuu useimmiten jatkuvana pienimuotoisena liioitteluna tai patologisena valehteluna. Julkisivultaan narsisti on yleensä hyvin hurmaava, rakastettava ja lämmin ihminen. Hurmiota ja lipevyyttä kestää yleensä niin kauan kuin illuusion kannatteleminen hyödyttää häntä itseään ja hänen kulloinenkin lähipiirinsä häntä jaksaa ihailla. Näyttely on narsistin tapa saada tahtonsa läpi ja manipuloida muut uskomaan ja puolustamaan häntä. Mikään hänen normaaleissa toimissaan tai ulkokuoressaan ei paljasta kypsymätöntä tunne-elämää, eikä hän ulkopuolisten mielestä vaikuta epätasapainoiselta saatikka aggressiiviselta. Näemme päinvastoin hurmaavan, huolellisen, fiksun ja kyvykkään ihmisen.Vallanhalu saa narsistin manipuloimaan uhriaan ja tyypillinen keino narsisteille on antaa kaksoisviestejä, jolloin uhrille ei jää minkäänlaista keinoa puolustautua. Kaksoisviestillä tarkoitetaan sitä,
että narsisti moittii uhria jostakin asiasta, ja vaikka uhri tekisi päinvastoin korjatakseen
tilanteen, narsisti löytää aina siitäkin lisää valittamisen aihetta."