Mua alkoi tänään vähä jänskättää... No päivä kerrallaan. En oikein edes tajunnut, että olen lähdössä taas. Eilen näin H:n ja sitten vasta tajusin, että kohta sitä taas ollaan siellä. Ei se tunnu enää yhtään niin kaukaiselta, Sydney on nyt varmaan tutumpi kuin Helsinki. Ei se tunnu sen kaukaisemmalta.
Ei kyllä yhtään harmita lähtä täältä vesisateesta. Tavallaan syksy on aina uusi alku (koulu näkökulmasta), mutta ei nyt...
Ja ihanaa lentää ekaa kertaa Frankfurtin kautta, olen jo niiiin kyllästynyt aina vain siihen Heathrowiin... Seuraavt terveiset sitten jostain ihan muualta :)