Sisko peru tulonsa, äippä lähtee taas Hervantaan sen uuden miesystävänsä luo ja on siä yötä. Täällä mä taas kökötän yksin...Ihmiset vaan ei näytä ymmärtävän, ettei mulle oo hyväks olla yksin just nyt...etenkään ku mä ajaudun ajatteleen taas kaikkia ikäviä asioita. Se on tullu jo tavaks. Eikö kerta viikossa vois olla tarpeeks? Pitääkö sinne Hervantaan aina lähtee?
Joo tiän, itsekästä. Ehkä mä vaan oon kateellinen ku mun jutut menee aina mönkään. En mä tän enempää teitä vaivaa. En mä halua langettaa huoliani toisten harteille, ku teillä on omiakin huolia.