tuskin luoltasi pääsin lähtemään
kun päätin:tulen sua uudestaan tapaamaan
sä olet niin kovin kaunis vieläkin
kun käännyt minua katsomaan
tämä yö on minulle ensimmäinen
kuulen minun kuiskaavan
olen ikävissäni ja väsynyt ihminen
ja siksi luoksesi haluan
sinä tiedät jo jotakin elämästä
jotain tiedän minäkin
kun vain uskallat lakata pelkäämästä
paratiisin saat takaisin
sinä vielä jatkat kyyneleet silmissä
sanaa jokaista painottaen
sinä pidät kättäni tiukasti kädessäsi
ja sanot silmiini katsoen:
en kadu hetkiä niitä, joina sinut syliini saan
sinua sentään rakastan
muistelen niitä hetkiä
jolloin kanssasi olla saan
sillä aina kun sinut lähelle päästin
löysin lähelle itsekin
mutta jos itseäni
varjelin ja säästelin
heti eksyin ja palelin
sinun katseessa sammuin,huokaisen
kaipuuni valtaa pään
siinä samassa silmiä häikäisee
ja huoneen ikkuna aukeaa
kun jälleen katson sinua, olet muuttunut
ikäväksi edessäin
ja ikävä rintaani raastaa
kun sinua kaipaan
istun hiljaa vielä ja muistelen
sinun sanojasi
niitä puoliääneen toistelen
kun olen jäänyt ikävöimään
en kadu hetkiä niitä, joina sinut syliini suljin
sinua sentään rakastan
muistelen niitä hetkiä
jolloin kanssasi olla saan
sillä aina kun sinut lähelle päästin
löysin lähelle itsekin
mutta jos itseäni
varjelin ja säästelin
heti eksyin ja palelin