Käsityön tunnilla oli pienimuotoinen esittely pareittain heti aluksi. Oli se kovin hauskaa kuunnella toisten esittelyitä, välillä hihitytti mutta pikkuhihitys oli kaukana kun Noorat lopuksi esittelivät toisiaan. Toinen alkoi nauraa aivan hervottomasti häntä esiteltäessä ja tietysti nauru tarttui kaikkiin muihinkin. Kun ensin esiteltävän olisi pitänyt esitellä toinen Noora, sanat hukkuivat taas jonnekin vatsanpohjalle. Mutta kiitos hauskasta ohjelmanumerosta :D Elämää on taas pidenetty muutamilla minuuteilla.
Syksyn yo-kirjoitukset lähestyy liian nopeesti. Pitäisi varmaan muutakin osata kuin skratta-verbi...