Tai no ehkei, en mä vielä siihen ole kyllästynyt. Olisin kyllä mieluummin jatkanut unia kuin herännyt kahdeksan aikaan promillelukemat todennäköisesti liian korkeina... Olo ei kuitenkaan ollut ylitsepääsemättömän kamala, jaksoin hyvin lähteä mamman kanssa Lahteen kiertelemään. Ehdotin, että näyttäisin mitä lakkiaisasua ja laukkua olen ajatellut kerta yhdessä oltiin liikkeellä. Mutta koska elämä tuppaa olemaan, niin ehdotuksien kustannuksiksi tuli useita kymmeniä euroja. Eihän tästä puutu enää kuin kengät, lakki ja lyyrat.
Koiranäyttelyynhän meidän piti alunperin mennä, sinne siis käveltiin tulisen thai-aterian jälkeen. Vastaan tuli melkoisia pölyhuiskuja! Sisältä messuhallista niitä löytyi lisää. Näin ensimmäistä kertaa ruskeapilkkuisia dalmatialaisia ja sain yhdeltä jopa pusun <3 se tuli istumaan penkille viereen :D Söpöä. Oli siellä muutenkin romantiikkaa ilmassa, jotkut haukut oikein pusuttelivat ja kiehnäsivät suloisesti. Oi sitä koirarakkautta.. <3