IRC-Galleria

Kävin hakemassa tulokset eilen ja tässä päivitystä 10.4. merkintään:

Äikkä 88p: E
Enkku(A) 222p: C
Ruotsi(A) 199.: C
Matikka 43p: E
Psyka 18p: C

Psyka nousi ratkaisevalla 2 pisteellä, enkkukin nousi 6 pisteellä mutta ei herunut arvosanan nousua.

Ruosin tseestä yritän edelleen päästä eroon syksyllä.


Niin ja rakkaalla Pattihauvalla on tänään kymppisynttärit! Paljon onnea ja halauksia <3

Onnea vaan Suomen monstereille voitosta! Aikomuksestani poiketen katsoin viisut loppuun asti, eihän siinä enää voinut mennä nukkumaan kun Suomi oli selvässä pistejohdossa. Yhdeltä ei sitten väsyttänytkään enää...

Viikonloppuna tuli ajettua aika paljon, pääsin perjantaina ratin taakse köröttelemään Vääksy-Lahti-Joutsa -reitin ja ihan kivasti meni sekin.

Lauantain istuin sohvalla, no comments.

Sunnuntaina ajoin taas himaan, matkan kohokohta oli ohitustilanne jossa mulla ainakin sydän pomppasi jonnekin korkealle. Iskä melkein huutaa "vauhtia!", mä painan kaasua ja syke nousee samalla kun nopeusmittarin lukemakin... Mutta "hyvinhän se meni" iskän mukaan, ei oltu liian lähellä vastaantulevaa autoa.
Pian Hemppis: "En haluis syyllistää Heliä, mutta..."
V***uDaa, olisit sitten vain pitänyt suusi kiinni. -_- Jätän vielä tässä vaiheessa hätäiset ohittamiset niille jotka hallitsevat tilanteen. Kyllä mäkin sitten joskus, siihen asti tyydyn harjoittamaan kärsivällisyyttäni ajamalla kilometritolkulla traktorin perässä... Tai no, mitä "harjoittamaan", mähän olen jo erittäin kärsivällinen ;D

Olikohan tänään vai eilen kun oltiin lähdössä ajamaan jonnekin Joutsassa ja katsahdin kauhuissani auton sisälämpötilaa: ~47c... Tai sitten oltiin tulossa jostain. Joka tapauksessa järkyttävä sauna!
Tänään kotiin päin ajellessa ei sentään niin kuuma ollut mutta hikistä kuitenkin. Asikkalan kirkon kohdalla meni useampi auto ohi, makein niistä oli tummanpunainen Qpla! (meninkö tosiaan niin hitaasti..?) Kärsivällisyyttä nyt vaan, hätähousut, kun on tälläinen valkoinen kolmio liikkeellä ;)


Oman huoneen remppa on vihdoin VALMIS! Nyt tää on paljon kivempi. Ikkunaseinä vaaleanpunainen, muut seinät valkoisella joka taittuu hieman vaaleanpunaiseen. Järjestys on epäkäytännöllinen mutta menkööt. Mummolan kätköistä löytynyt 70-luvun Pink Panther-juliste pääsi tietysti kunniapaikalle seinälle :) Loppusilaus eli 3 neliönmuotoista taulua (joissa iskän vanhalla kameralla itse otetut kuvat) pitäisi vielä laittaa seinälle. Vaikeaa tuppaa olemaan mussa piilevän pikku perfektionistin takia... Toisia tauluja varten mittailin hartaasti viivottimella oikeat kiinnityskohdat ;D

En aina itsekään jaksa itseäni. Hu0h...

Tervetuloa vain
valkoiseen,
vaaleanpunaiseen,
punaiseen,
mustaan ja
kukalliseen
huoneeseeni!

No juu, heräsin kyllä ensimmäisen kerran ehkä mamman herätyskellon aikaan. Lopullisesti tulin tajuihini seitsemältä, kiitos höpöttävän kalkkispariskunnan. Puhuivat musta kuin en kuulisi. En kuitenkaan saanut selville mitään salaisuuksia, höh... Piti sitten nousta ylös ja huutaa Hemppikselle että jätä mullekin puuroa.

Kannatti oikestaan herätä aikaisin, olen ehtinyt puuhastelemaan tänään vaikka mitä! Tein pitkin päivää ylioppilasjuhlien kutsukortteja, käytiin iskän kanssa kaupassa ja kaksi kertaa Säästökareilla katselemassa maaleja. Ensimmäisellä kerralla mukaan lähti vain sävykartta, toisella kerralla jo pari maalipurkkia. Remppa on lähtenyt hyvin käyntiin! Vaaleanpunaista tuppaa tulemaan...

Iltapäivällä ehdin vielä siistiä yläpihaa (jonka muuten olen myös haravoinut sen jälkeen kun keräsin ne El Ukan jätökset) eli siirsin heinä- ja havunneulaskasoja marjapensaille. Sitten Bambille parturiin! Lahdessakin ehdittiin vielä käydä.

Ainiin, sain töitäkin kesäkuulle. Luulin ensin että en pääse mutta tulikin yllätysmailia ja työtarjous. Jeah!

Tai ainakin mieti hetki ennen kuin painat sitä vihreää luuria. Perjantai-iltana puheli alkoi soida S-marketin kassajonossa, paikoista kaikkein otollisimmassa. Kaiken lisäksi se oli Tuutikki-täti. Yritin siinä selittää toisen pään kuurolle räpätädille että olen kaupassa kassajonossa ja haluaisin nyt pakata jotten jää vapunalusruuhkan alle... Onneksi ostoksia oli tarpeeksi vähän ja ehdin juosta pois tieltä.

Lauantaina taas olin tiskaamassa ja puhelin soi. Mamma ringer, javisst. Sillekin jouduin sanomaan että haluaisin jatkaa hommiani, kivaan aikaan taas soitit.


Soitellaan...

Jatkuva lomailu ja tekemättömyys ajaa tekemään melkein mitä tahansa, tämä päivä siitä todiste...

Aloitin tiskaamalla muutamia astioita jotka eivät mahtuneet koneeseen, sen jälkeen pitikin lähteä kauppaan koiran kanssa kävellen. Tää pisti taas hanttiin :) Mutta kohtuullisessa ajassa selvisin kuitenkin takaisin eikä hutera ostoskassikaan levähtänyt tielle. Mieleeni tuli vielä ajatus josko imuroisin, siivoaisin pesuhuoneen tai tekisin pihatöitä, mutta hylkäsin kaksi viimeistä koska tuntui liian aikaiselta yo-juhlia ajatellen. Matskupupu kuitenkin suostutteli mut siihen paskaisimpaan hommaan...

Piku, olet melkoinen kakkapylly, paskiainen, paskis, sontakone, paskamylly! Siivosin varmaankin useita kiloja kaikenkarvaisia, suklaisia, valkosuklaisia ja vaikka mitä jätöksiäsi...

Mutta nyt piha on siisti, pitää vielä haravoida heti kun jaksaa.

Huomenna töihin, kolmen päivän putki ja sitten pääsee viettämään vappuiltaa :) Mihin nyt sitten päädynkään...

Unohdinkin vielä mainita koiranäyttelystä sen että näimme äipän kanssa pari koiraa, joiden mä sanoin olevan afrikkalaisen näköisiä (kiharaisen turkin perusteella) kun taas mamman mielestä ne näytivät lampailta. Mä siinä sitten vähän hekottelin huvittuneena ja toljotin afrikkalaisia lampaita, en tiedä mitä niin hauskaa siinä muka oli..=D

Tai no ehkei, en mä vielä siihen ole kyllästynyt. Olisin kyllä mieluummin jatkanut unia kuin herännyt kahdeksan aikaan promillelukemat todennäköisesti liian korkeina... Olo ei kuitenkaan ollut ylitsepääsemättömän kamala, jaksoin hyvin lähteä mamman kanssa Lahteen kiertelemään. Ehdotin, että näyttäisin mitä lakkiaisasua ja laukkua olen ajatellut kerta yhdessä oltiin liikkeellä. Mutta koska elämä tuppaa olemaan, niin ehdotuksien kustannuksiksi tuli useita kymmeniä euroja. Eihän tästä puutu enää kuin kengät, lakki ja lyyrat.

Koiranäyttelyynhän meidän piti alunperin mennä, sinne siis käveltiin tulisen thai-aterian jälkeen. Vastaan tuli melkoisia pölyhuiskuja! Sisältä messuhallista niitä löytyi lisää. Näin ensimmäistä kertaa ruskeapilkkuisia dalmatialaisia ja sain yhdeltä jopa pusun <3 se tuli istumaan penkille viereen :D Söpöä. Oli siellä muutenkin romantiikkaa ilmassa, jotkut haukut oikein pusuttelivat ja kiehnäsivät suloisesti. Oi sitä koirarakkautta.. <3

Olipas haukskaa Bambinen kanssa Onnelassa ja Divassa ;) nyt pitäisi selviätyä nukkumaan apuaaaa....yritän tädsä vielä löytää toppini :D Ja huomenna koiranäöyttelyyn :) Kiits tuhannesti Rakas kyydistä! <3 Kovin hauskaa ja hikistä oli :)

Päivän aherrus alkoi siitä kun pääsin puoli kymmenen aikaan Unelmiin sisään ja sain tehtäväkseni pestä kuraiset mainoskyltit. Kolme tuntia istuin pihalla ja kuurasin ikivanhoja puisia ja metallisia.. Jotain. Onneksi välissä oli käsienlämmittelytauko: teehetki.

Syötyäni kotona päätin tehdä jotain loputtomasti kasvavalle tiskivuorelle. Astiat koneeseen, kattilat käsitiskillä, pöytien pyyhkiminen ja kuuraaminen, pääsiäiskoristeet pois, koko kämpän kevyt imurointi. Kaiken kruunasi tiikerikakku. Kyllä mamma oli yllättynyt tullessaan kotiin! Sietääkin olla monen tunnin ahertamisen jälkeen. Ihmettelen vain mistä ihmeestä tähän kaikkeen riitti energiaa tai motivaatiota..?

Huomenna voisin vaikka laiskotella.