IRC-Galleria

Tyttö: Mikä on vialla?

Poika: Pidän hänestä niin paljon...

Tyttö: Puhu hänelle!

Poika: Enpä tiedä, hän ei edes pidä minusta.

Tyttö: Älä sano noin. Olet uskomaton.

Poika: Haluan vain hänen tietävän kuinka tunnen.

Tyttö: Sitten kerro hänelle.

Poika: Minäkö?

Tyttö: Odotas, kenestä sinä pidät?

Poika: Hän ei pidä minusta...

Tyttö: Kuinka sinä voit tietää sen?

Poika: Minä vain voin.

Tyttö: No kerro hänelle.

Poika: Mitä minun pitäisi sanoa?

Tyttö: Kerro hänelle miten paljon hänestä tykkäät!

Poika: Minä kerron sen päivittäin.

Tyttö: Mitä sinä tarkoitat?

Poika: Olen aina hänen kanssaan. Rakastan häntä.

Tyttö: Tiedän mitä tunnet. Minulla on sama ongelma. Mutta hän ei ikinä tykkäisi minusta.

Poika: Voi, hänkään ei tykkää minusta.

Tyttö: Kyllä tykkää.

Poika: Mistä sinä tiedät...?

Tyttö: Kuka sinusta nyt ei tykkäisi?

Poika: Sinä.

Tyttö: Olet väärässä, rakastan sinua.

Poika: Rakastan sinua myös.

Tyttö: Joten aiotko mennä puhumaan hänelle?

Poika: Juurihan minä puhuin.

Koska luit tämän viestin, sinä saat perjantaina suudelman elämäsi rakkaudelta.

ÄLÄ RIKO KETJUA!!

Ihastuksesi pyytää sinua ulos.
Huominen tulee olemaan elämäsi paras päivä.
Kuitenkin, jos et kopioi tätä päiväkirjaasi sinun elämäsi on tuhoon tuomittu rakkauden puolesta

Taitaa olla vuosia, ku viimeks kirjottelin päiväkirjaan, mutt kokeillaanpa koota tammikuun fiiliksiä.. Pääpiirteissään aivan mahtava kuukausi!! :) Ihan ilman kyyneleitä (ikävää ystävää!!) tai yksinäisiä hetkiä en selvinny, mutt kuukauteen mahtui varmasti paljon enemmän hymyä ja onnellisia hetkiä, kuin koko viime vuoteen. Työ, koulu, ystävät ja tietenkin viikonlopun rentoutumishetket täytti mun elämän, tässäkin kuussa..

Ystävistä.. Aivan ihania!!! Mitä kaikkee me tehtiinkään... Saunan, Party Aliaksen, juoruilun, yhdessä kokkailun, valokuvauksen ja kuulumisten vaihdon merkeissä ainaki tuli iltoja istuttua. Mitä tahansa mulle on tapahtunu, mun ystävät ei oo jättäny tai unohtanu mua! Todellisia ystäviä on harvassa, mutt mulla on montaki. :)

Koulussaki taisin välillä käydä.. Päällimmäisenä ajatuksena tulee mieleen lapsellisuus ja itsekeskeisyys. Ette voi uskoa kuinka lapsellisia ihmisiä meidän koulussa on. Pienten erimielisyyksien (jääköön salaisuudeksi; liikaa tunnistettavuutta) takia erotaan ryhmätyöstä, ei kävellä yhdessä koulumatkoja tai edes moikata.. Aikuisia ja vielä sosiaalialalla, pelottavaa.. Kouluun liittyy myös kuukauden kysymys: Millon meiän opparisuunnitelma hyväksytään?. Eilen valmistu kymmenes versio... Ei jaksa enää lauantaisia opparintekohetkiä.. Valmistun vuoden päästä, kyllä...

Töissä oli aika rankkaa.. Alkukuukausi meni vielä hyvin, mutt ohjelmiston vaihdon jälkeen pikkasen hermot kireenä.. Miks mahtava työpaikka pitää pilata uusimmalla teknologialla?!?!?!? En mä opi ikinä...

Bileilloista jäi mieleen ainaki 10. päivä ja elokuvakohtaus. Saanko esitellä... Me tunnetaankin.. "Sua oikeesti rakastaa..." Ihana!!! Viikonlopuista ja yleensäki päivistä kuitenki ehdottomasti paras, ihanin ja mieleenpainuvin oli 17. päivä (ja räjähtäneestä olotilasta huolimatta myös seuraava aamu..). ;) Hyvin suunnitelluista pippaloista voi saada vaikka tikit kasvoihin, mutt täysin suunnittelemattomat: mahtavat!! Tuosta illasta johtuneen flunssan pahenemisenkin kesti melkeinpä mielellään.. Ainaki "se hymy" jäi kasvoille muutamaksi päiväksi.. Ja täytin mä yhden uuden vuoden lupauksenkin!

Mutt nyt ahkeruutta ja sitä hymyä etsien kohti uusia kokemuksia.. :)