IRC-Galleria

Näin unta että ajeltiin Ellin ja Hannun kanssa jollakin kuplalla jossakin Helsingissä ilmeisestikin. Siellä oli kuitenkin samanlainen ajorinkula kuin täällä ala- ja yläasteen pihalla ja rupesin sitten parkkeeraamaan siihen muiden autojen perään. En kuitenkaan jotenkin tajunnut miten hiljaa jarrutin ja osuin sitten toisen auton perään. Tosi hiljaa, olin vain että oho. Sitten siinä oli kuitenkin kuollut joku koira ja siinä vieressä oli eläinlääkäri (samassa rakennuksessa kuin se vanha opettajien asuntola) ja vein sen koiran sitten sinne. Siellä olikin eläinlääkäri (joka muuten oli meidän äidinkielen opettaja) joka oli vähän näreissään siitä että toin sille kuolleen koiran ja käskin herättämään sen henkiin. Kuula kuitenkin teki työtä käskettyä ja me lähdettiin sen koiran kanssa sitten kotiin. Takaisin ulospäästyä se kevyt tönäisy oli muuttunut valtavaksi ketjukolariksi.

Tässä vaiheessa tuli pätkä jossa joku tyyppi teki porukasta zombeja puremalla niitä. Se kuitenkin pysty ohjaamaan niitä että ne sen puremat käyttäytyi normaalisti siihen asti kunnes se käski. Se koira oli siis muuttanut meille ja mulle sitten selvisi että se koira oli Kuulan käsittelyssä vähän kehittynyt ja pysty muuttumaan ihmiseksi joka kävi sitten yöllä puremassa porukkaa. Tajusin että olin mennyt luomaan hirviön ja menin sen koiran luokse sanomaan että tiedän kaiken mitä se on tehnyt. Se ei pystynyt muuttumaan kuitenkaan jotenkin sen ihmismuotoaan, ja sitten käsiä sen ruumiin päällä pitelemällä sain imettyä siltä voimia niin, ettei se voinut vastustaa kun otin sen kainaloon ja lähdin takaisin sinne eläinlääkärin luokse.

Sinne päästäkseni jouduin mm. ohjaamaan autoa vänkärin paikalta, hätistelemään zombeja jotka yritti saada johtajaansa takaisin ja muuta mukavaa. Eläinlääkäri Kuulan luokse päästyäni se oli ihan että mitä helvettiä sä tänne taas tulet ton piskin kanssa. Se kuitenkin suostu lopettamaan sen ja me mentiin sellaiseen huoneeseen, jossa oli kaikki meidän luokkalaiset osallistumassa lääkiksen pääsykokeisiin. Seisaaltaan, sellaisten korkeiden pyöreiden pöytien ympärillä yhteistyötä tehden. Kuula ei kuitenkaan ehtinyt lopettaa sitä koiraa kun puolet porukasta muuttui zombeiksi ja rupesi hyökkäämään ihmisten kimppuun. Kukaan ei kuitenkaan joutunut paniikkiin vaan sieppasivat pöydillä lojuvia viivoittimia ja rupesivat niillä katkomaan kalmojen kauloja. Verestä itsestään ei saanut tartuntaa vaan piti saada purema, mutta mehän tapettiin ne kaikki.

Seuraavaksi kattelinkin ympärilleni kun kaikki epäkuolleet oli saatettu lepoon. Se koira oli paennut mystisesti paikalta ja koko huone lainehti polveen asti vettä. Soitettiin poliisit jotka tuli paikalle ja rupesi inttämään että oltiinko me koko porukka ihan huumeissa. Kuolleista ruumiista ne eivät välittäneet. Oli myös ilo huomata miten kaikki poliisit olivat naisia ja niillä oli poliisikoiria mukana. No poliisitädin inttäessä energiajuomatölkin sisältöä, zombit heräsivät takaisin henkiin. Kuula oli ihan raivoissaan huutamassa poliisille että ettekö te hölmöt tajua mitään ja että me kutsuttiin teidät tänne noiden poliisikoirien takia. Kuulalla oli jotakin paremman käden tietoa zombien listimisestä, sillä ilmeisesti vain veteen sekoitettu koiran uloste pystyi tappamaan ne. Koirat kuitenkin tapettiin ja viimeinen hetki ennen unen loppumista on se, kun katson kun hanhi lentää siellä huoneessa ympäriinsä.



Oli niin henkilörikas uni että pakko jakaa. Ja muutenkin kehittävä. Tiedätte miten toimia kun zombieinfluenssa leviää. Itse taidan hakeutua Kuulan huomaan.

Ja mun pitäisi olla lukemassa sitä historiaa, sen sijaan että mietin jatkuvasti jotakin hahmonkehitystä. Thanks Eru-chan. Mutta hei, ainakaan se ei ollut meidän äiti joka yritti tappaa mua. Tätä voidaan sanoa vaihteluksi.