Horsma 2.3. - 4.4.
Arkisen tuntuista horsmaa on helppo vähätellä, mutta harva tulee huomanneeksi, kuinka kaunis ja komea se omassa arkisuudessaan on. Hoksaamattomat saavat syyttää itseään, sillä he jäävät paljosta paitsi. Onneksi horsma tietää itse oman arvonsa. Se pysyy pystyssä kovan vartensa avulla ja nostaa ylpeästi päätään. Horsma tunnetaan myös palokukan tai paloheinän nimellä. Nimet kuvaavat sen kasvupaikkoja, metsien palo- ja hakkuuaukeita, mutta nimitykset kertovat myös tulisesta luonteesta: hiljaisena pysytellyt horsma saattaa yhtäkkiä roihahtaa ja syttyä kukoistamaan sopivan tilaisuuden tullen. Pelkkä rentun ruusu? Ehkä, ehkä ei. Horsma saattaa itsekin syyllistyä näennäiseen vaatimattomuuteen ja itsensä vähättelyyn. Sen ei kuitenkaan pidä antaa hämätä. Horsma tietää arvonsa, tekee itse omat valintansa ja kantaa pystypäin valintojensa seuraukset muiden mielipiteistä piittaamatta. Saat kutsua horsmaa rentun ruusuksi. Mutta älä suutu, jos horsma ei ole mielipiteestäsi kiinnostunut.