IRC-Galleria

sanani kadotin niin senkin osasin. Onnistuin siinä että mokasin onnekseni kaiken muistiin nauhoitin ja hetki sitten alusta aloitin. Kuka sanojani kuuntelee toivon että niitä tarvitsee itsestään osan huutelee kaduilla hullu kun kulkee. Terve olen ruumiissani niin siis sielunikin, vaikka kaiken tuntee osan piiloon asettelee tämäkin pieni ihminen. Annan itsestäni palan sielustani sinulle omalle hetkelle pienelle meille omistetulle... Näinkin on hyvä ja hetki hymyilee ja hymyilen takaisin murheet hetkeksi maton alle lakaisten. Teen näin kokemuksiani vasten.

Raakaa sitruunaa kirkkaaseen v*****n iha vitu hyvää... väitti sakasti kun molempien kanssa kilpaili sijaisistaan keväällä ensilumien sulaessa ohi kulkevan koiran karvoista kiilteli auringon säde joka valaisi koko tienoon idästä länteen ilmansuuntien olennaisuutta huomioon ottamatta iltaan asti ja joillekkin jopa eiliseen toissapäivän lehden juorupalstan kertoman mukaan väärin meni ja pahasti!

aina liikaa liian vähän tai ei ollenkaan.. mihin olisin tyytyväinen? en mihinkään myönnän, joten yritän saavutuksia joihin en kykene ja saavutan sitä mitä en tosissaan edes aloittanut toimittamaan... Silloin tällöin pieni loiston hetki ja se siitä... Mutta nyt taas koitettava ottaa mittaa itsestä.

Täällä siis ollaan vieläkin. Missä siis? Siitä viis, mut ollaan kuitenkin.
Päätin aloittaa muusikon opin tien, vaikka tosin se on jo aikansa tainnut hivuttautua sieluuni, solmien keskenään erottamattomiksi, ehkä yhdeksi, vaiko moneksi mutta, kuitenkin minuksi.. Hah pakko on jotain luoda, en mitään voi tuoda, ilman huolta ja jotain joka tuskaa tuottaa.
Kaikki voi hajota käsiin tai kaikelle voi löytyä joskus ratkaisu, kaikelle kaiketi on aikansa ja joillekuille aikaa ei edes olekkaan. Olenhan aikani jo aikonut, aina olen toivonut, toivoton tosin aina ollut, joten aika on tullut... On se tullut kun ympäröi mua kaikenlaiset hullut, puuttuu vain basso rummut, aamu kummut, joiden takaa aurinko herää, se itseään kerää, niin mäkin alan elää, tähän paikalleni en jää, siltikään, en pysty mitenkään pysähtymään... Tiedän tosin kaikilla se on vielä edessä, mitä siitä ja sen jälkeen? Mä ainakin jatkan matkaa, ja tonne hämärään taas sujahdan jälleen... mä meen mä tuun, sä teet tän muun......

Kävelimme synkkinä pitkin tietä, Siinä meni turhantärkeä ja mitäänsanomaton vieritysten... Mihin sellainen mukamjas johtaa kun pienokaiset viedään emoltaan juuri kriittisellä hetkellä niin etteivät ne selviä sitten niin millään ilveellä! Tuska sisälläni on todellinen ja suru ja ikävä puristavat jokaisen valoisen muiston hetken lämpimässä vieritysten toistemme kanssa symbioosissa eläen... No se on nyt riistetty ja mennyttä aikaa minulle eli on käännettävä uusi lehti taas elämän kirjassa ja repiä itseltäni jotain oleellista pois ja jatkaa taas kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Eihän se elämä pettymyksen mukana saa kaatua! Mutta mitkä ovat vaihtoehdot?? Niitä EI pahemmin jaella PERKEKLE!!!

Ei sana seppoa rakenna jos ei seppo seivästä kanna... Minä menen vaikka kivellä kantoon ja ohitan kaistan kusen mitalla ja loikkaan matkoihini... moi

ei näitä ole koskaan liikaa sanoi mato toiselle päälleen ja lähti omille matkoillensa sitten... Kun ei persettä penkistään nostaa jaksa niin kannattaako sitä silloin edes harkita? Eipä niin ota eteenkään niissä tapauksissa kussa minä olen itse kyseessä vastuuta mitenkään liiemmalti tai jos edes kerran? Ei ei mietti mato eipä niin lieroksi kummempi kaveri...

1. Viimeiseen hengenvetoon on mun jatkettava, vaikka se näyttää toivottamalta. Tehdä näillä käsillä sen minkä voin ja vain taidan, tehdä juuri sitä mitä rakastan. Eihän tosin elämä tule helppoa olemaan, sen kun hyväksyy, kummasti helpottaa.

gertsi:
Liian kaukaa hakemaan, kun lähtee vastauksiaan, siinä aivan turhaan tuhlaa voimiaan. Hetkeksi kun miettimään jäät, silloin ehkä selviää asiat myös joskus itsestään. Tähän paikalleni jään. Ratkaisua etsimään.

2. Vierelleni kunhan saan hänet joka katsoa jaksaa loputonta taistelua elämää vastaan. Onhan kaksin helpompaa vain katsellen taivaan rantaan, toinen toiselleen , toinen toiselleen näin lämpöään antaa. Siinä vastaukseni ois, sen kun saan en heitä pois, mutta mistä löydän sen kun tietää vois.

gertsi:

3. Miten voisin uskaltaa päästää itseni rakastumaan, pelko liian suuri että siipeen saan. Siispä tämän kertoen, itseäni rohkaisten, en anna voittaa epäonnistumisten. Niinpä tästä lähtien soitettuani sävelen, tämän viimeisen, mä jatkan voittaen.

gertsi:

omistettu: Anna Saarelle =)

niinpä niin sitä sataa tai paistaa muttei saa koskaa raakaa kalaa maistaa ku tulee ehkä paha olo. Eli en mee nyt kalaan vaan ajaan takaa jotain asiaa mitä tuskin taaskaan kiinni saan.. no joo ei saa rosvoo paitsi ihan vähän ilman hilloo ku joutuu talloo.... eikä nyt jaksa taas kuitenkaan enämpää rustaa joten pitää lopettaa jauhamasta paskaa, lähtee kuitenkin kalastaa, pistää parastaan ja antaa elämän antaa tai ottaa, eikä tarvi tehä musta lottovoittajaa mut jos vaikka jonkun sais nauramaan... dippa daa ja sillee..

Miten sen nyt kauniisti kuvaisi jotten ketään loukkaisi liian suoralla puheella, mutta kuitenkin päättelen tästä hiljaisuudesta ettei sillä ole mitään sexuaalista merkitystä asian kanssa ja voin läpäistä tilanne testit puhtaasti ja varmalla otteella. Olen siis eilen tässä päivässä yhtä aikaa kun huominenkin jo häämöttää... Mitä on kanin ruoka jos sitä syö kerralla tarpeeksi niin että hillut alasti useita tunteja kaverisi olohuoneessa vessassa ja parvekkeella ajaen samalla koko ylävartalon karvoituksen pois. Tämä toimitus kestää niin hemmetin monta tuntia ja siinä ohessa alkaa jo miettiä että oliko jollakin tällä jotain tarkoitusta?? Eihän siinä voi sanoa kuin että puissakin humisee ajatus siitä että minun pitäisi jotain toimittaa, joten olen kovin kärsivällisellä päällä päättänyt että ainakin vaivalloisen pienen matkan aion suorittaa , mutta sen verran että sen hyvin huomaa. 0,7 laini kerralla ja oli tukka putkella!! Ei tienny mies oliko lintu vai kala kokeillessaan ymmärryksensä rajoja ajattelemalla tavalla jolla ei ollut ikinä ennen ajatellut tai pohtinut, mutta nyt se kirkkaana edessäni loistaen visioitansa minulle on niin selvää että Tiedän mitä tulen tekemään =) Nyt kyllää maistuis herkkä hetki jonkun kaunottaren kanssa olohuoneen paksulla matolla pelkän kynttilän loisteessa kuunnellen hiljaisuutta ja tuntien toisen hengityksen ihollaan jasitä mukaa edeten siihen väistämättömään asiaan mitä niin monesti on odottanut erikin tilanteista syntyneen... siihen saakka keskityn jatkamaan keksintöäni joka voi nauhoittaa unemme, sillä sehän vasta hurjaa olisi jos nauhoittaisit että olet juuri touhunnut kaverisi eukon kanssa ja kaverisi näkisi nauhoituksen ja siinä sitä sitten oltaisiin ja ihmeteltäisiin että mistä suunnasta ja mihin seuraavaksi kohdistaisin tavoitteeni katselemalla pelkkiä kopioita tuulessa... Sou long seuraavaan kertaaan jos kestät tämän höpötyksen turhamaisuuden kokonaisuudessaan Etkä eksy etkä kompastu.... =) ___§§§§_____$$$$$_____$$$$$______§§§§§§§§§__$$__$$__§§___§§_§§§§§§§§__ ___§§§§___$$$$$$$$$$_$$$$$$$$$$__§§§§§§§§§__$$__$$__§§__§§__§§____§§__ ___§§§§__$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$_§§§§_______$$__$$__§§_§§___§§____§§__ ___§§§§__$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$_§§§§§§§§___§§__$$__§§§§____§§____§§__ ___§§§§___$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$______§§§§___$$__$$__§§§§____§§§§§§§§__ ___§§§§____$$$$$$$$$$$$$$$$$$$_______§§§§___$$__$$__§§_§§___§§____§§__ ___§§§§______$$$$$$$$$$$$$$$_____§§§§§§§§___$$__$$__§§__§§__§§____§§_