Takana on kahden vuorokauden valvomisputki.
ja viimeisen 22 tuntia pyhitin Live Earth -tapahtumalle. Konsertti maratooni alkoi lauantaina aamulla klo.11 ja päättyi tänään aamulla klo.9.00.
Musiikki ja sen yleiskansallinen voima ja kieli puhutteli minua ja n. miljardia muuta tapahtumaa seuraavaa ihmistä. Saimme perheen kanssa monia mielenkiintoisia keskusteluita ja väittelyitä aikaiseksi tapahtuman aiheisiin liittyen ja lopputuloksena oli pakostakin olo, että tajuaa taas vähän paremmin ympäröivää maailmaa, historiaa ja tulevaisuuden realiteetteja.
Vaikka olenkin elänyt jo mahdollisimman luontoystävällisesti jo melkein vuosikymmenen ajan, niin silti pakostakin tuli olo, että en ole tehnyt tarpeeksi. Mietin, että mikä olisi tarpeeksi? ja milloin mennään jo sen rajan yli?
Aloin myös miettimään ihmisiä ympärilläni. Tunnen hyvin paljon erilaisia ihmisiä. Toiset ovat avoimempia muutoksille kuin toiset. Nämä hieman "tapoihin pinttyneet"- tyypit mietityttivät minua eniten. Olisivatko he valmiita tekemään muutoksia elämässään, jotka vaikeuttaisivat hieman heidän jokapäiväistä elämää, mutta toisaalta säästäisi ja pelastaisi luontoa?
Tulin tulokseen, että ihmisiä on niin erilaisia, ja ne kaikista jäärimmät on kuitenkin semmoisia ihmisiä, että he eivät kyllä tee mitään mikä ei tunnu mieleiseltä. Tämä ajatus sai minut surulliseksi, koska tajusin, että tein mitä tahansa niin maailmassa on aina ihmisiä jotka viittaavat kintaalla yhteisen suuremman asian hyväksi. He eivät viitsi vaivaantua.
Ohjelmasta jääkarhuveljekset Bob ja Harry jäivät surullisesti mieleeni. heidän epätoivoinen etsintä kunnon jäätikön perässä tai kun he yrittivät etsiä tyttöystävää. :( Tasan ei mene nallekarkit. Jääkarhukamuja kävi pakostakin hieman sääliksi.
Ehkä voin luopua monista pienistä asioista, jotka helpottavat elämääni jos sillä on vaikutusta asioihin. Voin tehdä sen ilomielin, niin itseni kuin muidenkin puolesta. :)
Jos et seurannut Live Earth tapahtumaa livenä YLE Extralta, et tiedä mitä menetit!
Kehotan tarkkailemaan televisiota ja katsastamaan tapahtuman koosteen ja uusinnan.
Kehotan myös miettimään itsekseen, että onko olemassa jotain pientä asiaa jolla voisi parantaa ympäröivää maailmaa?
"Leikittäisiinkö sellaista leikkiä että, koitetaan tehdä pieniä kivoja asioita luonnon hyväksi?"
22h oli pitkä mutta erittäin antoisa maratooni. ;) mainittakoon että veljet sammahtivat hyvissä ajoin ennen loppua. Tällaisia tempauksia saisi olla enemmänkin.
*ylpeä itsestään että jaksoi maratoonin alusta loppuun*
<3 Vihreä Laura