Meni sitten viime viikko aika pitkälti sairastellessa kotosalla, mulla olis pitänyt olla töitä. Mutta enhän mä mihinkään kyennyt menemään.
Torstaihin mennessä aloin olemaan paranemaan päin, joten lähdin kämppikseni kanssa Turkuun päin moikkaamaan hänen sukulaisiaan ja visiteeraamaan Turun messuilla. Ihan jees mesta se Turku, mut, ei ollu oikein mun kaupunki. jotenkin se vaikutti mun mielestä vähän samanlaiselta, kun jotkut itäblokin laitakaupungit. Mutta, ehkä Turkuun pitää sopeutua ajan ja mielenkiinnon kanssa.
Mutta oli kuitenkin ihan hassu reissu se, löydettiin myös Punanaamiosta Naamajaisiimme ( jotka on siis 1.9, tervetuloa) kostyymit, että on sitten sekin asia vähemmän murehdittavana.
Turusta lähdettiin ajamaan perjantaina päivällä takaisin Riksuun, jossa nopea pakkaaminen ja suunta kohti Valkealaa, Puhjonrantaa ja TROL:n koulutusta.
Oltiin perillä ehkä joskus.. about kymmenen aikoihin. Pe ilta meni leppoisasti tuttujen kanssa höpötellessä,grillaillessa ja muutaman siiderin nauttiessa. La itse koulutus, saunomista, grillaamista lisää ja "muumilimsan"juontia. Tuli myös laulettua sen verran, että tuntee sen kyllä kurkussa. sattuu! Haikeana mietittiin ystäväni Elinan kanssa sitä, että kyseessä oli viimeinen TROL-koulutuksemme. Olemme kummatkin lopettamassa opiskelija-aktiivi toimintaa, ja koska olemme kummatkin niin pitkään olleet näissä kuvioissa kiinni, on tällöin lopettaminenkin hankalaa ja hyvin sydäntä riipaisevaa. Onneksi, olen löytänyt itselleni jo uuden aktiivi toiminta paikan tuolta assyjen puolelta, mutta mitäs me ellulle keksittäisiin? :)
Huoh, ehkä en vielä murehdi tulevia, on tässäkin ajassa ja hetkessä tarpeeksi murehdittavaa.
Paljon ajatuksia, irrallaan olevia palasia, joista on vaikea saada otetta, jotka on vaikea kasata yhteen. En ole enään varma mitä haluan elämältä, en ole varma mitä etsin. Uskon kuitenkin, että kun löydän sen, niin tiedän sen todeksi. Sitä hetkeä ja tunnetta odotellessa, tuudittaudun ajatukseen, että huomenna on kaikki oleva paremmin. <3
Laura