Kylläpä huokuttaisi ajatus, että ei tarttis huomenna herätä ollenkaan tai oikeastaan enää ikinä. Mutta kait se on herättävä, että voi hoitaa työnsä, niinku kunnolliset ihmiset, vaikka onki vittu flunssa päällä, mutta saa edes lääkäriin aikaa, niin ollaan sitten sairaana töissä. Mutta eipä nyt harhailla aiheesta, oon ihan älyttömän väsynyt tähän kaikkeen. Tuntuu että mikään ei riitä, mitä tekee jne.. Olis niin saatanan hienoa vaan kadota, näkis senkin sit, että kuka ees oikeesti kaipaa, eipä niitäkään ois varmaan, ku pari mutta samapa se.
Pitää kait tästä mennä nukkumaan ja toivoa, että se herääminen jäisi väliin.