Univelka todellakin otettu takaisin. Nukuin ihan loistavasti ja näin unia lähinnä maalaamisesta. Siis maalasin kaikkia tauluja ja sitä rataa. Ihan tajutonta, hah.
Olinkin illalla niin poikki että kun viimeisillä voimillani pelasin Shanghaita ja mesetin muutamien ihmisten kanssa, silmät painui koko ajan kiinni ihan itsekseen. Mutta oli se kieltämättä mukava tunne, koska yleensä iltaisin on sellainen kauhea ylienerginen kautta hermostunut tunne.
Kuulostaa vähän siltä että mama laittaa Jorgen kanssa/avustuksella biisejä soittimeensa.
Jaa-a, tekee kauheasti mieli suklaapiirakkaa maidon kanssa, mutta se viimeviikkoinen on tainnut jo käyttää edustuskautensa. Ja en tiedä kehtaanko pyytää Kakolta että se voisi leipoa. Ja ei, en itse voi leipoa koska Kakolla on joku taikakosketus jolla se tekee aivan mielettömän hyviä leivonnaisia. Ja äitilläkin jonkinlainen. Mulla ja Satulla ehdottomasti ei. Satu tosin on luultavasti eri mieltä, hah.