Tosiaan, pelihän tuli postissa jo viikko sitten maanantaina, mutta en saanut aikaiseksi aloittaa. Oli hirveät pelot ja ennakkoluulot, että jos peli on ihan hirveää sontaa. Ehkä siihen vaikutti sekin, että pleikkari peleineen ei ollut kotona, vaan miehekkeen luona, enkä jaksanut lähteä sitä erikseen hakemaan. Laiska..
Kalle sitten päätti lauantaina aloittaa oman pelinsä. Seurasin sivusta samalla, kun itse pelailin Skyrimiä koneella vieressä ja tuntui sillä hetkellä rehellisesti siltä, että aivot valuisivat nenästä pihalle. Ne musiikit. LUOJA, MIKSI. Ne on aivan liian pirteitä siinä alussa ainakin mun makuuni.
No, mies palasi takaisin valtion poikaleirille maanantaina ja otin pleikkarin kainaloon ja lähdin kotiin. Päätin, nyt perkele, aloitat sen vaikka väkisin. Uteliaisuus kumminkin oli sen verran suuri, millainen juoni hirveiden sivutehtävien, aikamatkailun ja muun hömpänpömppävyyhdin takana oikein piilee.
Nyt oonkin sitten vain pelannut. Avasin koneen noin vartti sitten ensimmäisen kerran koko päivänä. Myönnettävä on, todellakin, että Serah on vain niin ihana, vaikkakin niin hirveän sinisilmäinen aina välillä. Alan taas jotenkin lämmetä myös cossiajatukselle.
Ja Yeul. Niin hirveän suloinen tyttö.. Lightningia kuitenkaan unohtamatta, ah miten jumalattaren kaunis nainen sekin. ♥___♥
Aika hyvin oon spoilereita kyllä tällä kertaa välttynyt. Omaa tyhmyyttäni tossa pari viikkoa sitten vilkaisin FF Wikiä etsiessäni jotain Serahin sitaattia.. en edes muista miksi, vahingossa silmään pisti kuitenkin kuva jostain kohtauksesta ja teksti sen alapuolella. Yritin ignoorata sen ja nyt vaan yrittänyt olla ajattelematta koko kohtaa. Möh.
Ehkä jätän tämän vain tähän nyt, muuten innostun kirjoittamaan liikaa. |'D
