IRC-Galleria

Pystyy kyyläämään :o
Varmaan on todella haastavaa pysyä poissa profiilistani. Kyylätä vähä päiväkirjaa ja todeta että huhhuh eipä ollut edes mielenkiintoista mutta pakko oli kyylätä. Tai sitten jollain sattuu olemaan pahemman luokan pakkomielle seurata mitä kirjoittelen... Eikä tietenkään laittaa kommenttia, ehei, sehän ny olis ihan viimenen juttu ikinä. Eikö?
Kertapari menee, mutta mitä ku pitää aina kaikki kattoo. No, sitähän varten ne on että saa katsoa. Mutta silti, eikö ole turhauttavaa kyylätä koko ajan toisen juttuja ja saada jotain mielihyväntapaista siitä ja vaikka unohtaa koko juttu samantien, tapoimpa vähän aikaa mitäs sitte tekis..?
Huoh.
Jatkakaa toki samaa rataa, mutta kyllähän se on harvinaisen vittumaista ja turhauttavaa huomata, että samat ihmiset kyttää ihan onnessa mun juttuja eikä vaivaudu sanomaan mitään.
Moi.
Ei väkisin. Mutta hankkikaa oikeesti elämä.

**
Joo, sitten kyllä.. kylläkyllä.. elämä on epäreilua.
Kirjotan yhtä esitelmää koulua varten vielä juu, ja sitten kappas! Kone tilttaa pahemman kerran!
Tekstiä on jotain reilu 8 sivua ja eeeeiii pelkookaa että jatkaisi toimintaa eeeeii.
Okei, suljen sen ohjelman sitten ja kun saan koneen takaisin toimintaan niin kerpele oliko ees muutama sivu kadonnu koko esitelmästä. Yhyyyy. Muutaman päivän työ katosi noinvain. Kiitos siitä...

Alusta. Siis melkein.
Saattaa vituttaa juu, mutta kyllähä täs ny pari päivää viel on aikaa..

Vahingonilo paras ilo? Olkaat hyvät siis.

**

Taasjälleenkerran:

http://youtube.com/watch?v=KRXy7zlUoGg

On kova.