Puistossa kun kävelen,
näen jo sumun hälvenneen,
näen jo eteen selkeämmin,
pää selviää tuskistansa,
ansiostasi selvisin kaikkein
vaikeimmista asioista, jotka
jouduin joskus yksin kohtaamaan,
kun sain sut ja sain jollekkin
suruni kertoa, jaksan taas,
välil on mulki heikkoo, mut
silloin toivon et on joku
jonka ympärille voisin käteni kietoo,
ei tarvi enää kyynelii varoo,
kun on joku johon luottaa, joku jolle
voi kaiken kertoa, jonka kanssa on
helppo elää ja kulkee eteenpäin,
jonka kanssa selvii ylä ja alamäet,
kukaan ei tuu koskaan meijän tielle ♥