Hmpht.. niimpä niin taas istun tässä koneella. huoh.. tää on aika melkosen turhauttavaa, mun piti kirjottaa tänne jo öö... puoli tuntia sitte? ja kuinkas kävikään?
jep, oikein meni.
Okei, kerrotaan kerrotaan, kyllä mä tiedän että teitä kiinnostaa miten mulle kävi, tai vaikkei kiinnostais, kerron sen. unohduin kattelemaan kuvia, hah mikä jännäri, niinku tyyliin jatkuu ensi numerosarjassa niin ku rakkain serkkuni tapasi sillon pienempänä sanoa<3
Äiti nukkuu päiväunia sohvalla, moppe heräs, niin heräs wippekin, joka makaa toisella sohvalla, ne heräs koska jari tuli. moikkasin jaria, se on ollut jossain, kai lintuja kattomassa.
äiti mumisee.
ja kuoraa välillä, niinkuin nyt.
eikö niin että niinkuin kirjotetaan niin kuin ? siis välissä välilyönti, siis sanojen niin ja kuin välissä.
hetki, mä oon nyt suosittu tulee ainaki viiden minuutin välein tekstareita. ja oma kehu haisee.
niin mietitte miksi oon tähän aikaan kotona, no, oon kotona koska vatsatauti tahtoi tulla kauniina päivänä jolloin olisin halunnu mennä pulkkamäkeen, mutta ei. onneks en oo oksentanu, oksettaa vaan, välillä.
nilkkaan sattuu, au.
Mä oon lukenu liikaa kirjoja. mulla on kirjoja kaikkialla, nytkin mä nään hetki... kuus kirjaa edessäni, mä en ymmärrä, mulla on into lukea kaikki kirjaston kirjat, tai ehkä kirjastojen kirjat. miks elämän pitää olla niin lyhyt ettei kerkeä lukemaan kaikkia kirjaston kirjoja?
mä en tajua miks mä luen kirjoja niin paljon, mä oon suuruudenhullu. Sitä paitsi mä saan liikaa vaikutteita kirjoista. tulee pakkomielle kirjottaa. no se nyt ei periaatteessa mua kauheesti haittaa.
Tekstiviesti: Paljon onnea<3<3
Kiitän kaikkia jotka ovat muistaneet.
mun päivän ihanimmat hetket tänä keväänä tai mikä talvi nyt vielä onkaan, on ollut ne kun on koulun jälkeen valosaa, mä oon tullu kotiin keittäny kahvia aukassu olohuoneen verhot apposen auki ja ottanu mukavan asennon, ja kirjan.
Mummun luona on päivisin mukavaa, kukaan ei avaa televisiota, ihanuna mummolassa on se rauha, siis jos siellä on vain mummun ja papan kanssa. muuten jos siellä on janzki, en rauhaa kaipaa, jos kaipaan me menemme suureen, vanhaan, isoon ja tuttuun mummun ja papan pari sänkyyn. Siellä me puhtuaan ja nautitaan päivistä, maataan mummun äidin virkkaamalla pitsipäiväpeitolla ja vitsaillaan, nauretaan ja keksitä kaikkea uutta, jotta olisi jälkeenpäin jotain jolle nauraa. Jos on väsy, kaivautuu silloin toinen peiton alle ja nukahtaa, ei me pistetä pahaksemme jos toinen nukahtaam ei viitsi edes herättää, nukkukoon kun on väsy, ja koska toisella on sitten yksikseen tylsää, se kaivautuu peitoin alle myös, lähelle toista, lämpimään ja turvalliseen. sitten me nukutaan, molemmat, vierekkäin, mitä oudoimmissa asennoissa. ja kun herätään huudetaan naapurin lapsille että pitää päänsä kiinni (siis vain silloin jos mummu tai pappa ei ole kotona :D ) sänky on karmiva näky meidän nukkumisen jälkeen. on siis pedattava. ihaninta on kuitenkin että saa olla parasta ystäväänsä lähellä ja kulla hänen hengityksensä ja puheensa, sniif, ikävä rakkainta ystävää<3<3
haen kahvia, hetki.
Hain kahvia.
Taas nähtiin se "nokkela" tohelo-noora, joka kokosi pienelle lautaselle mansikoita, laittoi lautasen hylleyn reunalle ja hupsheijjaa! kaikki lattialla. Kahvia läiskyi lattialle, mansikat pläsähtivät lattialle ja kahvi läikkyi lattialle, niin ja lautanen mikä OLI asetettuna hyllyn reunalle, tippui koiran vesikippoon, järkytyin, nauroin. jari naurahti ja käski pyyhkiä sotkut, tein niin kuin piti ja kiirehdin takaisin tänne.
äiti käski siivoaan, siis aamulla se sanoi että tänään siivotaan, nyt se makaa sohvalla (siis edelleen) ja lukee kirjaa, heräsi luultavimmin kolahdukseen jonka aiheutin.
Näistä ällöttävän vetisistä,sulaneista omista keräämistä mansikoista tulee mieleen kesä. Kesä josta en taifa muistaa paljoa. mitä tein viime kesänä? hmm.. ai niin, ainakin keräsin 20litraa mansikoita ja pari sangollista muita marjoja, josta minua ja serkkua kiittivät kusiaiset pureskelemalla jalkojamme. huoh.
tahdon kirjailiaksi, tämä on mukavaa, kirjoittaa vain, mutta ei näillä taidoilla sentään kirjailijaksi (ammatiltaan) ruveta. se voisi olla harrastus. pitää vain keksiä tekstiä joka kiinnostaa, kuten tämä siis ei sopisi kirjaan, siis.. niin että jotain muuta ehkä kuin tälläistä?
en tiedä.
nyt on hiljaista. katoson nopeasti olkkariin... jap, jari lukee jotain luontokirjaa ja äiti... nukkuu? ei tietoa.
tämä teksti teitä tuskin kiinnostaa, mutta ei se haittaa, kirjoitan tätä omaksi ilokseni, eläen toivossa että joku urhea jaksaisi lukea tämän loppuun. tässä tekstissä ei ole edes järkeä, en tiedä mutta ehkä saan aivoni hieman "puhtaammiksi" ? vaikkapa luultavimmin minun pitäisi kaataa korvaani veesee ankkaa jotta aivostani tulisi puhtaat, kiiltävät ja ihana raikkaat.
Juon kahvia. näen kahvikupin pohjasta heijastuksen, näen silmäni.
meni into, äiti laittoi television päälle, ärsyttää tuo iän ikuinen lässytys telkkarista, tulisi edes jotain järkevää.
illalla pitää katsoa salkkarit ja muodon vuoksi.
vatsaan sattuu.
Lukiessani kirjoja viisastun, ehkä, en tiedä, oivallan kyllä ainakin jotain uutta, jota en ole ymmärtänyt.
sain tietooni jonkin taudin, tai siis sen nimen mutta en tiedä mikä tauti se on, se häiritsee, se oli tarina, missä ei sairauden nimeä sanottu muuta kuin otsikossa, oivalsin senkin vasta luettua koko tekstin.
Corpus Alienum. mikä se on?
Lukekaa kirja: Maailma raollaan
se avartaa.. kirjassa on 34 tarinaa, kaikki erilaisia, opin päivä päivältä enemmän hyväksymään ja kunnioittamaan ihmisiä, olen aina yrittänyt ymmärtää erilaisia ihmisiä. puolustaa.
saadessani lisää tietoa ymmärrän mikä auttaa heitä, ehkä. toivottavasti.
kaikki ovat hereillä, paitsi koirat.
Kirjat on vallottamassa mun elämän, ei ei ei.. mun pitää tehdä muutakin, on ristiriitanen tunne.
pitäisi tehdä mielipide kirjoitus. ei jaksa, pakko.
illalla kummitäti tulee käymään, en tiedä tuleeko se vain käväisemään ovella vai jääkö kahville, toivottavasti jää, olisi mukava nähdä useammin.
Äiti vei minut aamulla metsään. oli kaunis sää. ja on vieläkin, hieman pilvinen mutta tarpeeksi valoisa.
illalla istuessa koneella tulee nörttimäinen olo, päivällä se tuntuu luovalta,vai jos on valoisaa, luonnonvaloa. äh.
en haluaisi koskaan lopettaa tämän kirjoittamista. pakko, pian olen kirjoittanut tunnin.
terveisin karo, spontaanein, kaunein, hauskin ja ihanin kirja minkä olen lukenut.nam. en aio lukea sitä vielä uudestaan, vaan säästän sitä kuin herkkua, mitä kauemman odottaa sitä paremmalta se tuntuu(?) :)
mutta nyt lopetan "viisaisiin" lauseisiin joita löysin KIRJOISTANI.
muistakaa että kappale jaot ovat tärkeitä. tuo ei ole kirjasta mutta ÄÄÄÄK! nyt niihin viisaisiin lauseisiin!
hmm..
Jos tunnet itsesi lapseksi, hanki lapsen vahti.
Tuhmat kirjat ovat harvoin pölysiä.
Äitini sanoi minulle:" jos sinusta tulee sotilas, tulee sinusta kenraali. jos sinusta tulee munkki, tulee sinusta paavi". Sen sijaan, minusta tuli maalari ja minusta tuli Picasso.
- Pablo Picasso -
Minulla on hyvin yksinkertainen maku: tyydyn aina parhaaseen.
- Oscar Wilde -
Maailma on kaunis.
Kiitos ja heippa moi<3
Kommentoi jos edes luit hieman.