IRC-Galleria

Heräsin unesta tähän painajaiseen, ensimäiset kaksi sekuntia oli kaikki hyvin,
mutta taas muistan miksei jotkut halua enää herätä aamulla.
Tunnen raivon sykäyksinä sisälläni, mutta nopeasti se laantuu nollatilaan, pettymyksen kouriin.
Oloni on tunteeton, on jano mutten juo,on nälkä mutten syö.
Tämä suru syö minua hitaasti sisältäpäin
lyhiestäen minut kasaan, meinaa henkeni salpautua ja hukkua kyyneliin.
Tänään en ole vahva, vaikka muutoin olisin, tänään en huomaa lintujen viserrystä tai näe aamunkoittoa, en kuule lasten naurua, enkä tunne viileää kevät tuulta kasvoillani. Toiset nauravat mutta minä olen hiljaa, kukaan ei näe piikkilangan kiristyvän kurkullani.
Tänään en ole vahva, enkä kävele ryhdikkäästi ihmislauman keskellä, tänään minä olen se jota poljetaan.
Tänään minulle ovat vieraat ne asiat jotka saivat oloni hyväksi.
Minulta vietiin jotakin ja se on poissa iäti.