IRC-Galleria

Minutkin voi vielä yllättää. Sain vihdoin ja viimen vastauksia kysymyksiini, joka helpotti oloani hieman. Tietenkin tieto lisää tuskaa, joka tuli taas todistettua, mutta kyllä olen sitä mieltä, että ansaitsin tietoni, koska olen sen verran tässä murehtinut ja muutenkin ollut allapäin. Paitsi sehän riippuu aivan ihmisestä, haluaako tämä suoda toiselle selityksen vai ei. Se ei todellakaan ole kysyjän päätöksissä vaan vastaajan. Mutta siinäkin on monia ristiriitoja. Moni kysyjä toivoo ja sanookin, että vähintää mitä voit antaa on vastaukset kysymyksiini. Mutta onko näin? Tietenkin sitä ajattelee, että on kiva tietää, mutta onko toisaalta. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että tieto jonka sain käsiini ja vastaukset antavat hieman ymmärrystä, mutta se minua harmitaa, että minua rangaistaan toisten virheistä saatikka menneisyydestä. Vaikka yritän olla ja olenkin erilainen, niin se laittaa miettimään suhteen todellisuutta, mutta se,jos saisi uuden mahdollisuuden, käyttäisikö sen vai auttaisko asiaa mikään? Mutta kun sai sen verran tietoa, että alkaa kyseenalaistamaan vastapuolen alkuselitykset, niin onko se reilua? Alan itse vakavasti miettimään erään herran sanoma:" Me ollaan hirveän erilaisia..." <-- oliko toi nyt todellakin se vastaus vai sen, jonka sain tänään tietooni? Monimutkaista tämä immeisen elämä ja varsinkin se onnillisuus.
Mutta tämä tyttö painuu nukkumaan. Aamulla n.7 herätys ja kouluun meno klo.8, että jos saisi hieman enemmän nukuttua kuin viimeyönä, kun unissani pyöri taas mitä ihmeelisempiä asioita ja ideoita...joita pohdin jopa kun heräsin...?