IRC-Galleria

Nyt menny 370e tohon koiran jalkaan.Keskiviikko 23.07.2008 14:09

24.7
Huomasin, et eläinlääkäri on jättäny yhen tikin tonne varpaan väliin.

23.7
Elikkä, eläinlääkäri leikkas palkeenkielen pois.
4? tikkiä oli revenny.

"Sedaatio, ommeltu tassuhaava on auennut kokonaan, n. 1-2cm kok. palkeenkieli, revidointi mahdotonta palkeenkielen pienuuden takia. palkeenkielen poisto, tassuside ja antibioottikuuri."
Ja rokotos.

Voitto 130e + sidokset n.50e

mjoo...

vanha teksti:

Aattelin että kaipa sitä vois lähtee koirapolulle, kun Soukasiin ajaminen tulee niin kalliiks... Oltii mettässä ja Nano telo taasunsa. Parintunnin putsaamisen, siteitte vaihtamisen ja ihmettelyn jälkee huomasin etä 1/3 anturasta on irti. Eläinlääkärille hirveetä lentoo, ne rauhotti Nanon, putsas ja tikkas, 8 tikkiä. (vai 9?) Ja pisti pakettiin...

NYt kaks päivää annetaan olla tuon sidoksen tassussa, sitte pois, sitte pussi jalkaa aina kun ulos, antibiootit + kipulääkkeet 10pv

10pv päästä tikkien poisto.

Eikä maksanu näin lauantai-yönä kuin 120€ + huomenna haen antibiootit 50€

170€ lottovoitto tuli niin että paukahti, + tikkien poisto... + sidokset 20e

*huokaus*

[Ei aihetta]Maanantai 21.07.2008 18:11

Jos henkilö nimeltä Vallgren ponte@hotmail com lisää sinut messengeriin, vastaa silloin Ei,
Hän levittää virusta nimeltä Albanish attack
Lähetä tämä viesti kaikille listallasi, sillä jos
joku sinun listalta saa hänet keskustelu ystäväksi, niin silloin sinäkin saat
Lähetä tämä viesti niin nopeasti kuin voit!!!

Opas miesta harkitsevalleMaanantai 21.07.2008 09:24

1. Ennen kuin hankit miehen on sinun pohdittava tarkoin jaksatko pitää
siitä huolta monta vuotta eteenpäin, sillä miehet eivät selviä luonnossa
ilman omistajaansa.

2. Keskustele myös perheesi kanssa. Vaikka miehet ovat suloisia, kaikki eivät kuitenkaan pidä niistä, jotkut voivat olla jopa allergisia niille.

3. Ennen miehen hankkimista mieti tarkoin minkä rotuisen miehen
haluat. Karvan pituudessa, värissä ja luonteessa on huomattavia eroja
rodusta riippuen. Yleisesti ottaen erilaiset suomenhörökorvat ja
lapinseisojat on helpoin hankkia, mutta hieman vaikeampi kouluttaa kuin
eurooppalaiset rodut.

4. Mieti myös mihin käyttötarkoitukseen miehesi haluat.
Jos haluat vain tavallisen kotimiehen makaamaan sohvallesi, kerjäämään
ruokaa ja haukkumaan vieraita, kelpaa siihen parhaiten tavallinen
suomalainen perusmies. Jos taas tarvitset näyttelymiehen, on myös
ulkonäölle asetettava vaatimuksia.

Miesnäyttelyissä menestyvät parhaiten
jäntevät, ruskeat ja suhteellisen lyhytkarvaiset miehet. Näyttelymiehen pitoon
liittyy muutamia ongelmia, niillä on mm. taipumusta karkailla.
Harrastuskäyttöön on myös erilaisia miehiä. Metsästykseen tarkoitetut
miehet vaativat paljon liikuntaa ja ulkoilutusta.
Siksi suosittelemme erilaisia nk. seisojia, jotka eivät vaadi niin
paljon liikuntaa ja sitä voi harjoittaa myös sisätiloissa.

5. Kun olet tehnyt päätöksen miehen hankkimisesta, sinun on otettava
selvää mistä saat haluamasi miehen. Ota yhteyttä perheisiin joissa tiedät
olevan vapaita miehiä ja tee varaus. Käy tapaamassa miestä ja hänen perhettään
ennen lopullista päätöstä, sillä perheolosuhteet vaikuttavat myöhempään koulutukseen.

6. Varmista että mies on vieroitettu emostaan.

7. Kysy miehen kasvattajilta miehen ruokintaohjeita ja muita tärkeitä sinua kiinnostavia seikkoja.

8. Voit hankkia myös hylätyn miehen, mutta sillä voi olla edellisten
omistajien jäljiltä pahoja tapoja.

9. Kun olet löytänyt sopivan miehen, vie se lääkärille tarkastukseen ja
rokotettavaksi.

10. Vie mies kotiisi. Varmista että sillä on tarpeeksi juomaa ja ruokaa,
jotta se pysyy tyytyväisenä.

11. Useimmat antavat miehen nukkua sängyssään ja se onkin usein
mukavaa. Varmista kuitenkin ettei miehelläsi ole syöpäläisiä, jotka
voivat tarttua sinuun.

12. Koulutus on parasta aloittaa yksinkertaisista asioista, kuten
sisäsiisteydestä. Ankarasta koulutuksesta huolimatta kaikki miehet
eivät kuitenkaan opi sisäsiisteiksi. Oven avaaminen ja kukkien tuominen
ovat hankalia temppuja, jotka onnistuvat vain valioyksilöiltä.

13. Vaikka miehet näyttävätkin kuuntelevan sinua, ne eivät kuitenkaan
ymmärrä puhettasi.

14. Jos mies karkailee, kokeile aidata piha tai käyttää talutushihnaa.
Useimmat eivät kuitenkaan suostu jälkimmäiseen. Jos karkailu jatkuu,
hanki uusi mies.

15. Huomaa, ettei kaikkia miehiä kannata käyttää siitokseen. Siihen
kelpaavat vain rekisteröidyt miehet. Jos kuitenkin haluat pentuja eikä
miehesi ole rekisterissä, varaudu ongelmiin.

[Ei aihetta]Sunnuntai 20.07.2008 17:36

[Ei aihetta]Perjantai 18.07.2008 18:15

Nanon tassu-haava on revenny auki. Siitä mistä tikit on ommeltu.
Nyt on sitte kaks halkeamaa anturassa.
*huokaus*

Eläinlääkäri ei oo tänää auki, en voi haukkua sitä pystyyn...
Pitäis eläinlääkärin tietää ettei laita tikkejä niin lähelle haavaa....

Tai miksei se antanu jotain rauhottavia tolle, et toi vaa makais?

Perkele.
Minulle rauhottavia, nyt ja heti.

Kuvassa "vanha" (6päivää) haava, siitä vierestä on nyt revenny...

[Ei aihetta]Tiistai 15.07.2008 01:37


SIVU VAIMON PÄIVÄKIRJASTA:
Lauantai-ilta - Mieheni käytös on outoa. Olimme sopineet tapaavamme yhteistä kahvi kupposta varten. Olin ollut ostoksilla ystävieni kanssa koko päivän ja ajattelin että ehkä hän on loukkaantunut, koska olin hieman myöhässä. Hän ei kuitenkaan sanonut siitä mitään. Keskustelu ei sujunut, hän oli hiljainen. Ehdotin, että siirtyisimme jonnekin hiljaisempaan paikkaan, jotta voisimme keskustella. Tähän hän suostuikin mutta pysyi kuitenkin hiljaa. Kysyin häneltä oliko hänellä murheita - hän vastasi: "Ei tässä mitään." Kysyin onko minun syytäni,että hän on vaitonainen ja juro. Hän sanoi, että ei ole mitään hätää eikä minun pitäisi olla huolissani. Kotimatkalla kerroin hänelle rakastavani häntä, hän hymyili ja jatkoi ajamista. En voi ymmärtää hänen käytöstään enkä tiedä miksi hän ei vastannut rakkauden tunnustukseeni. Kotona tunsin kuin olisin kadottanut mieheni johonkin usvaan, ikään kuin hän ei enää halunnutkaan löytää minua. Hän vain istui ja tuijotti televisiota; hän vaikutti todella kaukaiselta ja etäiseltä. Lopulta päätin mennä nukkumaan, mieheni seurasi minua 10 minuutin kuluttua ja yllättäen vastasi rakkauteeni ja hyväilyihini, rakastelimme, mutta silti hän tuntui omituisen poissa olevalta. Päätin etten kestä tätä enää vaan otin asian esille. Huomasin hänen kuitenkin nukahtaneen. Itkin itseni huolineni uneen. En tiedä mitä tehdä. Olen jo varma että miehelläni on suhde. Elämäni on katastrofi.

SIVU AVIOMIEHEN PÄIVÄKIRJASTA:
Lauantai-ilta - Tänään Kärpät hävisi. Vitutti, mutta sainpahan pillua.

[Ei aihetta]Maanantai 14.07.2008 14:12

Rakkaudessa onni on epänormaali tila. - MARCEL PROUST

Kannattava lenkkiSunnuntai 13.07.2008 05:25

Aattelin että kaipa sitä vois lähtee koirapolulle, kun Soukasiin ajaminen tulee niin kalliiks... Oltii mettässä ja Nano telo taasunsa. Parintunnin putsaamisen, siteitte vaihtamisen ja ihmettelyn jälkee huomasin etä 1/3 anturasta on irti. Eläinlääkärille hirveetä lentoo, ne rauhotti Nanon, putsas ja tikkas, 8 tikkiä. (vai 9?) Ja pisti pakettiin...

NYt kaks päivää annetaan olla tuon sidoksen tassussa, sitte pois, sitte pussi jalkaa aina kun ulos, antibiootit + kipulääkkeet 10pv

10pv päästä tikkien poisto.

Eikä maksanu näin lauantai-yönä kuin 120€ + huomenna haen antibiootit 50€

170€ lottovoitto tuli niin että paukahti, + tikkien poisto...

*huokaus*


Ira löytyi pienenä käärönä kadulle hylättynä Virosta, Valgan kaupungista, läheltä Latvian rajaa. Se toimitettiin paikalliseen varjupaikkaan, josta kukaan ei sitä tahtonut. Pienen aika alkoi käydä vähiin koiratarhallakin ja lopetusuhan varjo häilyi sen yllä mustana. Tarhan työntekijät ottivat yhteyttä ja pyysivät meitä auttamaan tytön kodin etsinnässä. Iran tulevaisuus alkoi näyttää valoisammalta. Tyttö matkasi Tallinnaan ja sillä oli tiedossa koti Suomesta. Pelastus. Niin me uskoimme...

Kului kaksi onnellista vuotta. Irasta kasvoi kaunis ja iloinen nuori neiti. Omistajansa sanojen mukaan jopa tavallista koiraa vielä astetta iloisempi. Ira oli aina hyvällä tuulella, pirteä ja fiksu. Se rakasti omistajaansa enemmän kuin mitään ja nautti elämästään oikeassa kodissa.

Perheeseen syntyi ihmisvauva. Tähän pikkuiseen Ira suhtautui hyvin hienosti ja lempeästi. Se ei mennyt liian lähelle vauvaa, vaan tyytyi vahtimaan sen turvallisuutta kauempaa ilmoittaen emännälleen, kun vauva alkoi itkeä. Muuta itkuhälytintä ei tarvittukaan. Kävely vaunujen vieressä sujui myös Iralta mallikkaasti. Tyttö ymmärsi, että perheeseen on tullut uusi pieni jäsen, jota pitää suojella, vaalia ja rakastaa niinkuin muitakin perheenjäseniä.

Ira antoi kaikkensa omalle perheelleen, se rakasti, ymmärsi, oli kultainen ja uskollinen. Mitä muuta ihminen vielä voisi parhaalta ystävältään pyytää? Ira itse pyysi ja toivoi vain vastarakkautta ja että siitä olisi huolehdittu niinkuin tähänkin asti. Sen perheellä ei ollut kuitenkaan enää aikaa koiralle vaan kylmästi päätettiin, että sen täytyy lähteä kodistaan. Nythän elämään oli astunut jotakin uutta, jotakin paljon koiraa tärkeämpää. Ira sai luvan lähteä, tehdä tilaa sitä tärkeämmille asioille.

20.4.2008 Uusi omistaja saapui noutamaan Iraa. Ei tyttö olisi halunnut lähteä kodistaan, mutta ei siltä kysytty. Ira ei ymmärtänyt mitä tapahtuu, mutta kilttinä ja luottavaisena se lähti tuntemattomien ihmisten mukaan. Uuden omistajan tytär asui samassa kaupungissa vanhan omistajan kanssa ja sinne Ira menikin tutustumaan tulevaan isäntäänsä ennen matkaamista toiselle paikkakunnalle. Samana iltana Ira karkasi uudelta omistajaltaan. Sen ajatukset ja sydämen täyttivät sen rakkaat ihmiset, sen oma perhe. Sillä oli huoli perheen isästä, äidistä ja vauvasta ja se kulki kohti kotia suomatta ajatusta millekkään muulle.

Aamulla Ira saapui viimein kotiovelleen. Se oli verinen ja repaleinen ja siltä puuttui häntä miltei kokonaan, mutta se oli nyt kotona. Kukaan ei tiedä mitä sille on kotimatkallaan tapahtunut. Kukaan ei tule koskaan tietämään mitä kipuja ja kauhuja se joutui kärsimään päästäkseen kotiin. Uskollisena sen perheen luo, jolla ei enää riittänyt sille aikaa.

Ira nukkui ikiuneen 21.4. Sillä oli niin suuri verenhukka, ettei se jaksanut enää taistella.

Ennen kuin edes harkitset koiran ottoa ajattele elämääsi eteenpäin seuraavat 5, 10, 15 vuotta. Missä olet silloin, onko sinulla lapsia, mitä jos eteen tulee ero puolisosta, muutto, työpaikanvaihdos tai työttömäksi jääminen? Mitä jos koira ei olekkaan sisäsiisti, jos sillä on eroahdistus, jos se haukkuu, tuhoaa paikkoja? Mieti onko sinulla hoitopaikka lomamatkojesi ajaksi, onko sinulla aikaa koiralle, riittävästi rahaa huolehtia koirasta sen sairastuessakin tai mitä jos sairastut itse? Ja ennen kaikkea oletko valmis sitoutumaan koko sydämestäsi? Valmis sanomaan kyllä, niin myötä -kuin vastoinkäymisissä, koiran elämän loppuun asti?

Mieti vielä uudestaan ja uudestaan. Oletko ihan varma? Sinun koirasi rakastaa sinua kaikkine vikoinesi, sinä olet sille kaikki mitä sillä on. Ole varma, että pystyt antamaan sille kaiken mitä se tarvitsee ja ansaitsee, koko elämänsä ajaksi.


Olethan miettinyt...?

Koiranomistajan Arkea, kuin meiltä.Perjantai 04.07.2008 01:19

Minulla on koira, schäfer. Olen minä sitä kouluttanutkin.
Lenkkeilijöihin se suhtautuu tosi luontevasti. Iloisesti häntä heiluen
se tulee tervehtimään kaikkia kuntourheilun ystäviä.
Minä olen siinä ihan lähellä, narun toisessa päässä, rähmälläni.
Hyvin suhtautuvat lenkkeilijät poistuessaan paikalta tapaamisemme jälkeen.
Kuraiset tassunjäljet rintapielessä ja naama nuoltuna.
Haluavat tavata toistekin.
Moni on huutanut: te kuulette minusta vielä!? Mukavaa sakkia.

Vaikka kyllä koiran koulutus vaatii pitkäjänteisyyttä.
Kapulan heittämisestä se tykkää valtavasti.
Kerran heitin. Poliisit toivat koiran illalla kotiin.
Minä sanoin, että ei olis tarvinnut. Luulivat että lasken leikkiä.

Naapuritkin pitävät meidän koirasta kovasti, ovat antaneet sille
lempinimenkin: ADHD. Outo nimi. Olisiko arabiaa?

Kerran minä vein sen lääkäriin ja sanoin että nyt tälle idiootille on
tehtävä jotain. Lääkäri kysyi, että voiko eläintenhoitaja pitää sillä
välin minun koiraani. Kaikki eläinlääkärit eivät ole tosikkoja.
Uskoihan lääkäri puhetta, ja määräsi koiralle rauhoittavia pillereitä.
Muutaman purkillisen se niitä sitten söikin, nälkäänsä.
Antoi vielä tassua kiitokseksi. Pitihän minunkin yksi maistaa.
Viikko meni horroksessa.
Lääkitys lopetettiin tehottomana. Ei siitä ollut huumekoiraksi.

Schäferit ovat kovia syömään.
Aamiaiseksi se vetäisee pari desiä nappuloita,
maksalaatikkoa ja olkkarin sohvan.

Koiran hankkiminen ei ole kovin kallista.
Parilla tonnilla saa hyvät paperit omaavan schäferin.
Remonttiin menee kymppitonnin verran ja ruokaan
viitisenkymppiä kuussa. Meillä lisäkustannuksia aiheutti turvahäkin
ostaminen, mutta se osoittautui liian pieneksi koko perheelle.

Luin koirakirjan.
Siinä sanottiin että koiraperheessä johtajuus on tärkeässä asemassa.
Helpotti.
Yksi asia on sentään meilläkin hoidettu oikein:
schäferit ovat loistavia johtajia.
Lenkkikaverihan minun piti siitä itselleni kasvattaa.
Ensimmäisellä lenkillä vedettiin yhtä köyttä tosi hienosti.
Eri suuntiin. Koiran kanssa juokseminen vaatii vahvoja olkapäitä.

En oikein uskaltautunut taannoin mukaan keskusteluun lenkkipoluilla
häiriköivistä koirista. Ymmärsin heti, että joku oli nähnyt meidät.
Päätin kuitenkin tulla ulos kaapista kun tajusin, ettei ongelma ole
yksin minun, se on myös niiden joita meidän koira on häiriköinyt.
Eiköhän sovita että jokainen hoitaa omat ongelmansa.
Kennelpiireissä on väläytelty ongelman ratkaisuksi niinkin julmaa asiaa
kuin piikin antamista häiriökäyttäytyjille.
Minusta se on kohtuuttoman kova rangaistus,
sitä paitsi suurin osa lenkkeilijöistä on ihan mukavaa porukkaa.