IRC-Galleria

Oli aika hyvä äsken... Koirat louskutti ku naapuri meni kotiinsa... suihkuttelin siin oven läves sit vettä koiriin, ja naapurin mamma ihmetteli jonkun miehen kans et "Ei toi oo se sama ääni mikä sieltä yleensä kuuluu!" :D "Toi on joku pikkunen"

"Otetaanko se koira siksi, että on hieno sanoa,
että "joo, mulla on semmonen saksanpaimenkoira"?
Vai eikö sitä tajuta, että se koira tarvii tekemistä,
eikä vaan makoilua päivät pitkät kotona,
mahdollisesti vielä samassa paikassa lattiaa,
kun kynsien ääni lattiaa vasten vituttaa?

Sitten on näitä ihmisiä, jotka haluaa koiran,
kun se on niiiiiiiiiin söpö pieni pörrökasa pentuna ja kun se aikuseks kasvaa,
saa elää häkissä pihan perällä.
Koska se on raivostuttava täpisijä eikä osaa käyttäytyä.

Tai vaihtoehtosesti ei jakseta kouluttaa sitä ja sit se on
"luonnevikanen" tai ongelmakoira tai vastaava.
Mahdollisesti vielä annetaan pois, kun se kasvaa aikuseksi
"kun se oli hullu ja puri/pissas sisälle/haukkui/hyppi päälle/rähisi remmissä jnejnejne"

ja otetaan pentu tilalle toivoen, että "se osaisi paremmin käyttäytyä/olisi parempiluontoinen".
Ymmärtääköhän tälläset ihmiset koskaan katsoa peiliin ja todella miettiä asioita,
ennen kuin sitä pientä suloista koiranpentua ottaa,
miettiä jaksaako sen kanssa sitten,
kun saa lapsia ja ne on pieniä, jaksaako sen kanssa mennä joka säällä pissalle,
-30 asteen pakkasessa lenkille,
keskellä yötä ulos kun koiralla on maha sekaisin..

Jaksaako sen kouluttaa yhteiskuntakelpoiseksi?
Entä jos tulee ongelmia sen kanssa,
jaksaako niitä edes yrittää selvittää vai luovuttaako heti koiran pois tai piikille,
onko rahaa viedä koiraa eläinlääkäriin kun se sitä tarvitsee,
jaksaako hoitaa sen karvaa/silmiä/korvia/kynsiä jne
ja antaa sille sen tarvitsemia virikkeitä?

Joo kärjistän aika lailla, mutta oikeesti ärsyttää sellaset ihmiset jotka ottaa koiran vaan huvikseen ja sitten ihmettelee kun se onkin seiniä repivä kauhukakara. "


Tässä on taas aika monelle mietittävää -.-

Paitsi et nyt on paleltumat reisissä ja nikkeliallergiaa perseessä. Ja kantapäässä vesikello...

Oikeat ystävyyssuhteet eivät kaadu siihen että sanot mielipiteesi,
eivätkä ne kaadu siihen mitä muut ihmiset sinusta puhuvat.
Oikeat ystävät pysyvät rinnalla silloinkin kun heidän mielestä sinun päätöksesi ovat vääriä.
Tosi ystävän kanssa pystyy riitelemään ilman, että ystävyys siihen katuu ja ystävyys jatkuu siitä huolimatta eikä huonoja muistella pahalla.
Ystävän ei tarvitse arvostella sinua muille, se kertoo ne asiat sinulle suoraan.
Monesti, yksikin hyvä ystävä on parempi kuin kymmenen "ystävää".

Mokkapalat ja munavoi ei sovi yhteen.
Eikä mokkapalat ja tonnikalasalaatti.

Kiitos <3

Ennen pojat olivat poikia, laivat puuta ja miehet rautaa. Nykyään tytöt potkivat sulhoehdokkaita munille, laivat mukavuusliputtavat ja miehet juovat yrttiteetä. Kuinka tähän on tultu? Ja entä sitten?

20-luvulla mies halusi seksiä, ja nainen antoi jos viitsi. Yleensä hän ei viitsinyt, koska mies oli niin itsekäs rakastaja. Mies opiskeli, tienasi ja keskusteli työväentalolla maailman tärkeistä asioista. Nainen huolehti kodista.

40-luvulla mies halusi seksiä, ja nainen antoi, koska sodan aikana hommasta oli tullut harvinaista. Mies teki töitä, joi viinaa ja tappeli. Nainen huolehti kodista.

50-luvulla mies halusi seksiä, koska se oli tapana. Nainen ei antanut, koska se oli likaista. Mies rakensi Suomea, ja nainen kasvatti lapsia.

70-luvulla mies halusi seksiä, ja nainen antoi, koska hänkin sai nyt nauttia siitä. Mies rakensi kesämökkiä. Nainen poltti rintaliivit ja halusi elämäänsä jotain jännää. Lapsia ei kasvattanut kukaan.

80-luvulla nainen suostui yhä seksiin, koska miestä piti vielä opettaa. Mies yritti olla isäntä talossa ja tienasi sekä rutosti että mahahaavan. Nainen kävi töissä tavatakseen mielenkiintoisia ihmisiä, saadakseen varat "kulttuurimatkalle" Italiaan ja maksaakseen opintolainansa. Kesäleskeksi jääneet miehet puhuivat tunteistaan.

90-luvulla nainen halusi seksiä. Mies säännösteli moista, kun siitä tuli vaan suorituspaineita. Kukaan ei enää halunnut miestä töihin, kun hän oli mukana synnytyksessä, kärsi sen jälkeisestä masennuksesta, oli isyyslomalla ja aina poissa, kun lapsella oli korvatulehdus. Mies jäi kotiin ja kirjoitti kasvisruokakirjaa. Nainen teki työn ohella lisensiaattitutkintoa, opiskeli ranskaa, osti perjantaipullon ja löi miestä.

2000-luvulla nainen haluaa seksiä, ja mies antaa jos viitsii. Yleensä hän ei viitsi, koska nainen on niin itsekäs rakastaja. Nainen opiskelee, tienaa ja keskustelee globaalista ongelmatiikasta oman alansa uutisryhmään linkitetyllä chat-foorumilla. Mies ulkoiluttaa koiraa, koska hän ei osaa kasvattaa lasta. Siitä huolehtii kuusivuotisen yliopistokoulutuksen saanut lastentarhantäti.