IRC-Galleria

Minulla on koira. Olen minä sitä kouluttanutkin.
Lenkkeilijöihin se suhtautuu tosi luontevasti. Iloisesti häntä heiluen
se tulee tervehtimään kaikkia kuntourheilun ystäviä.
Minä olen siinä ihan lähellä, narun toisessa päässä, rähmälläni. Hyvin
suhtautuvat lenkkeilijät poistuessaan paikalta tapaamisemme jälkeen.
Kuraiset tassunjäljet rintapielessä ja naama nuoltuna.
Haluavat tavata toistekin. Moni on huutanut: te kuulette minusta vielä!?
Mukavaa sakkia.

Vaikka kyllä koiran koulutus vaatii pitkäjänteisyyttä.
Kapulan heittämisestä se tykkää valtavasti. Kerran heitin. Poliisit
toivat koiran illalla kotiin. Minä sanoin, että ei olisi tarvinnut.
Luulivat että lasken leikkiä.

Naapuritkin pitävät meidän koirasta kovasti, ovat antaneet sille
lempinimenkin: ADHD. Outo nimi. Olisiko arabiaa?

Kerran minä vein sen lääkäriin ja sanoin että nyt tälle idiootille on
tehtävä jotain. Lääkäri kysyi, että voiko eläintenhoitaja pitää sillä
välin minun koiraani. Kaikki eläinlääkärit eivät ole tosikkoja.
Uskoihan lääkäri puhetta, ja määräsi koiralle rauhoittavia
pillereitä.Muutaman purkillisen se niitä sitten söikin, nälkäänsä. Antoi
vielä tassua kiitokseksi. Pitihän minunkin yksi maistaa. Viikko meni
horroksessa. Lääkitys lopetettiin tehottomana. Ei siitä ollut huumekoiraksi.

Koirat ovat kovia syömään. Aamiaiseksi se vetäisee pari desiä
nappuloita, maksalaatikkoa ja olkkarin sohvan.

Koiran hankkiminen ei ole kovin kallista. Tonnilla saa hyvät paperit
omaavan koiran.
Remonttiin menee kymppitonnin verran ja ruokaan viitisenkymppiä kuussa.
Meillä lisäkustannuksia aiheutti turvahäkin ostaminen, mutta se
osoittautui liian pieneksi koko perheelle.

Luin koirakirjan. Siinä sanottiin että koiraperheessä johtajuus on
tärkeässä asemassa. Helpotti.
Yksi asia on sentään meilläkin hoidettu oikein: koirani on loistava johtaja.

Lenkkikaverihan minun piti siitä itselleni kasvattaa.
Ensimmäisellä lenkillä vedettiin yhtä köyttä tosi hienosti. Eri suuntiin.
Koiran kanssa juokseminen vaatii vahvoja olkapäitä.

En oikein uskaltautunut taannoin mukaan keskusteluun lenkkipoluilla
häiriköivistä koirista. Ymmärsin heti, että joku oli nähnyt meidät.
Päätin kuitenkin tulla ulos kaapista kun tajusin, ettei ongelma ole
yksin minun, se on myös niiden joita meidän koira on häiriköinyt.
Eiköhän sovita että jokainen hoitaa omat ongelmansa.
Kennelpiireissä on väläytelty ongelman ratkaisuksi niinkin julmaa asiaa
kuin piikin antamista häiriökäyttäytyjille. Minusta se on kohtuuttoman
kova rangaistus, sitä paitsi suurin osa lenkkeilijöistä on ihan mukavaa
porukkaa.

"..Saan olla yksin koska eilen huomasin, että jotain muuta etsit vieläkin. Mutta minulle oot kaikkein rakkahin. Saan olla yksin syy on yksinkertainen, sinun maailmaasi minä kuulu en. ETkä sinä osaa toista rakastaa. Siksi paremmin näin on kummankin. Nyt voit olla mies, minä en tähän elämään osaksesi jää, rahaa vain ei sen enempää. Minä saan kokonaan mitä nyt toivonkaan, rakastaa, opastaa, avustaa heikompaa..."

! Nyt on sit oltu kolme päivää lähes tulkoon syömättä. Nytt tämä loppuu, mie otan itteeni niskasta kiinni ja ryhdistäydyn PERKELE!

*ravistaa itteään*

Kuinka paljon? - Juha Tapio

Me hengitämme hiljaa
tuskin kuuluu ääntäkään
niinkuin pienin liike voisi
murtaa alta hauraan jään

sun kätes etsii kättä
haparoiden pimeää
ja minä niinkuin pelkäämättä
autan sua löytämään

Chorus:
Kuinka paljon täytyy ihmisen jaksaa
vasten tummaa tulvavettä ponnistaa?
Vaikka kaikkensa voi onnesta maksaa
sitä kuitenkaan
omistaa ei saa

Niin ovat vuodet lyöneet
jäljet meihin molempiin
melkein huomaamatta syöneet
uskon ihmeisiin

Silti kaikin voimin
mä kaiken jälkeen rakastaa
haluaisin vielä
haluaisin uskaltaa

Chorus

Älä mene pois, älä mene pois, kuule vielä tää:
Vaikka mikä ois, vaikka mikä ois, kaikki selviää.
Ja sydän vielä kerran on nuori sekä painoton.

kertosäe:
Anna pois itkuista puolet, hetkeks vielä tänne jää.
Menköön pois murheet ja huolet, ahdas lieka heltiää.

Tiedän mitä on, tiedän mitä on kantaa unelmaa.
Joskus toivoton vaikkakin se on, taivas kimaltaa.
Yllä kauan ollut on selkäpuoli auringon.

kertosäe

Mä olen kyllästyny kuvia katsomaan,
Kyllästynyt sivusta seuraamaan ja elämään jossakin.
Mä en vielä ole toivoa heittänyt:
Olen tässä, kiinni tartu nyt, oo, tartu kiinni nyt.

kertosäe (2x)

Tänään opiskeltii jotain geeneistä...
Alleeleista, lokuksista ja muista vastaavista, mistä mä en tajunnu hevon vittuakaan-siitäki oisin tajunnu enemmän...

Oon syöny vähän :D
Aamupalaks puuroa ja sämpylää.
Päivällä kaalikääryleen, muusia, ja jotain makaroonilaatikkkoa ja salaattia.
iltapäivällä nakkikeittoa. Sit jätskin
äsken leipäjuustoa, suklaavanukkaan, omenan
Nyt hain marssin, snikkerssin ja suklaa-raesekotuspussin... Ja juomana tottakai normi colaa

Jos nyt ei tartteis mennä taas ainakaa viikkoon...

"Jos sul on jotain hyvää, pidä huolta siitä.
Älä välitä, mitä muut on siitä mieltä.
Jos sul on jotain hyvää, pidä hyvää huolta.
Jos sä välität es vähän, pidä pidä pidä hyvää huolta.

Parempi iloita siitä mitä sul on,
ku aina surra vaan sitä mitä sul ei oo.

Toisille ei mikään riitä,
niil on kaikkee mut ei ne osaa nauttii siitä.

Niil on kyllä millä mällää,
mut eivät tiiä mitä tekisivät elämällä."

En todellakaan enää välitä mitä muut aattelee, teen just niin ko hyvältä tuntuu. Mie ainaski tiijän mitä teen, ja pidän sekä hyvästi että lujasti kiinni siitä mistä välitän <3

Nyt on kolmena viikkona joutunu ramppaa hammaslääkärissä, eikä vieläkää tullu hyväks. En vittu tajua.
Purasin vahingos karjalanpiirakkaa tolla paikatulla hampaalla nii hyvä ettei itku tullu.
Vitsi. 100e plus helvetisti kipua ja tuskaa porauksista ja piikittämisistä ja vaa pahemmaks menee -.- juurihoitoon on varattu aika 28.pv, en kyll taija kestää sinne saakka mitenkää.