Understanding Hipsters: An Undercover Operation
Tämä avasi silmäni. Mä olen miettinyt, siis tosissani pohtinut ja tuuminut ja koittanut analysoida ideaa tämän ulkonäön takana jonka ensimmäisenä näin yhdellä Disco Ensemblen jätkistä jonkin lehtiartikkelin yhteydessä. Typerä tukka ja maailman rumin villapaita ja ne viikset, voi luoja,
ne viikset jotka jälkeenpäin kummitteli mun painajaisissa. Päättelin sillä olevan jonkin sortin julkisuuden stressin mukanaan tuoma tilapäinen mielenhäiriö, ja yritin unohtaa rumuuden jonka näin värillisenä painettuna.
Sitten näitä alkoi näkymään Porin katukuvassa.
Viiksiä. Joka puolella. Naamakarvoitus ja rumat hiukset ilmestyivät kaikille näille, joitten tiedän ennen olleen risafarkkuisia, takkutukkaisia "taiteilijasieluja". Ekan kerran näin tän ilmiön livenä Baarikaapissa, kun istuttiiin kaveriporukalla loosissa ja jonkun tuttuja ilmestyi siihen neljä kappaletta,
kaikilla ne vitun viikset. Humalatilassani puhkesin niin hillittömään kuolen-kylkiluut-murtuu-en-saa-henkeä-nauruun, että jouduin poistumaan pöydästä useaksi minuutiksi rauhoittamaan itseäni, enkä senkään jälkeen voinut palata enää takaisin koska aina kun vilkasin sitä nelikkoa aloin uudestaan nauramaan.
Nyt ihan tosissaan - Lopetatte sen toistenne kopioinnin, keksitte jotain omaa ja ajatte ne vitun typerät viiksenne pois, koska onpa niiden taustalla olevinaan mitä tahansa maailmankatsomustanne kuvastavaa ideologiaa, niin ne on silti
ihan vitun naurettavat, ja älyttömän idioottimaisen näköiset kun teillä on KAIKILLA samanlaiset.
(Eikö olisi hienoa, jos mäkin joskus lakkaisin valittamasta kaikesta ja kaikista ja antaisin vain olla? Kenties.)