IRC-Galleria

Jalava-henkilö on suuri notkea ja kaunis. Hän on erittäin miellyttävä, mutta samalla hänessä on jotakin pidättyväistä.
Hän ei ole turhan tarkka, pukeutuu melko yksinkertaisesti eikä useinkaan pysty luopumaan vanhasta villapaidastaan. Jalava on vaatimaton eikä halua mutkistaa elämäänsä. Hän on rauhallinen ja tasapainoinen.

Hänellä on myös taipumusta hidasteluun ja moralisointiin. Jalava-henkilö on suoralinjainen, avoin ja antelias. Hän uskoo ihmisten hyvyyteen. Se asia, mitä hän puolustaa, on aina jalo, ja hän uskoo, että ennemmin tai myöhemmin hän saa tunnustusta.

Jalava on voimakkaampi kuin muut ja kestää myös epäonnea. Hän osaa tehdä paljon lähimmäistensä hyväksi, hän on erittäin vastuuntuntoinen.
Tunteissaan hän on intohimoinen, jopa tulinen. Hänellä on kyky omistautua jollekulle. Jos puolison valinta on osunut oikeaan, hän osaa luoda olosuhteet, jossa rakkaus kestää timanttihäihin saakka.

Jalava rakastaa johtamista eikä pidä alistumisesta. Hän tekee vaikutuksen toisiin ja käyttää tätä hyödykseen, hän on taitava ohjailemaan ihmisiä. Hän kykenee rakastamaan paljon, mutta vaatii myös paljon.
Häneen tulee suhtautua kärsivällisesti sillä hän ansaitsee sen. Terve järki ja taitavat kädet viittaavat hänen konkreettiseen ja käytännölliseen mielenlaatuunsa.
Hänellä on eloisa mieli ja huumorintaju, joka pelastaa hänet usein synkkyydeltä. Hänen elämästään tulee miellyttävä, ilman mitään suuria järistyksiä, eli sellainen, mitä hän toivoo itselleen.

Jalavan luonteenpiirteitä: realismi, huomiokyky, organisatoriset kyvyt. Jalavan merkeissä syntyneitä: Moliére, Edgar Allan Poe, Albert Schweitzer, Stendhal.

Pikku lintu lensi etelään talveksi. Oli jo kylmä ja linnun siivet
kangistuivat ja se putosi maahan pellolle. Kun se makasi
siellä, paikalle tuli lehmä joka pudotti läjän sontaa sen päälle.

Lanta oli pehmoista ja lämmintä ja virvoitti pikkulinnun. Lintu
nautiskeli ihanasta lämmöstä onnellisena ja alkoi ilosta visertää.

Ohikulkeva kissa kuuli viserryksen ja lähti tutkimaan mistä ääni tulee.
Se löysi linnun, kaivoi sen esiin lannasta ja napsi suuhunsa.


Kertomuksen opetus:

A) Eivät kaikki ole vihollisiasi, jotka heittävät paskaa niskaasi.

B) Eivät kaikki, jotka kaivavat sinut ylös paskasta ole ystäviäsi.

C) Kun on lämmin ja hyvä olla, on parasta pitää turpa kiinni!

Yleisvaikutelma:
Saksanpaimenkoira on keskikokoinen, omasta mielestään jättimäinen, kulmakunnan voimakkain ja lihaksikkain koira.

Tärkeitä mittasuhteita:
Urosten säkäkorkeus on 60-65cm ja narttujen 55-60cm, ylettyy vaivattomasti nappaamaan nakin ruokapöydältä. Kropan pituus on noin 10-17% säkäkorkeutta suurempi, mutta venyy tarvittaessa koko sohvan mittaiseksi.

Luonne ja käyttäytyminen:
Humoristinen, oma-aloitteinen, avulias ja tuppautuva jokapaikan höylä, jota myös seura-, vahti-, suojelu-. palveus- ja paimenkoirana käytetään.

Pää:
Kiilamainen pallero joka pyörii vartalon etuosassa. Pään sisältä saattaa toisinaan kuulua ääniä.

Silmät:
Havaitsee helposti naapurin kissat ja pimeissä puskissa vaanivat näkymättömät pikku-ukot.

Korvat:
Ne tötteröt siinä pään päällä valikoivat ja suodattavat ääniä koiran mieltymysten mukaisesti.

Leuat/hampaat/purenta:
Kovassa käytössä varsinkin elon alkutaipaleella. Käytetään ensin nilkkojen ja varpaiden puremiseen, joista siirrytään kenkien ja kirjojen silppuamisen kautta aina sohvan raateluun saakka. Puruluihin hampaita ei käytetä.

Kaula:
Kaula yhdistää pään ja vartalon, siihen laitetaan kaulapanta. "Kaulapanta? Kaulapanta! Sä laitoit mulle kaulapannan! Jee! Minne me mennään?! Etkö sä ole vielä saanut ovea auki?! Ovi auki Nyt! Mä en kestä enäääää!"

Runko:
Sisältää mm. mahan. Sinne uppoaa vain sitä kalleinta koiranmuonaa. Oveluudella myös ihmisruoka. Ja kompostiroskaa ja hevosen kakkaa ja...

Eturaajat:
Etujaloilla voi kaivautua kukkapenkkiin ja muovimaton alle. Nostamalla etujalkaa ihmiseen päin saa herkkupalan.

Takaraajat:
Takajalkojen holtiton heiluminen paljastaa koiran unen olevan sikeää sorttia. Nostamalla takajalkaa ihmiseen päin saa huutia.

Käpälät:
Koiran hellyttävin kohta, hyvä että niitä on neljä.

Häntä:
Se on vehje peräpäässä joka heiluu, pyörii, huojuu, sojottaa, vatkaa, paukuttaa ja roikkuu mukana. Sitä pitää ajaa takaa ja varoa ovia sulkiessa.

Liikkeet:
Saksanpaimenkoira on ravaaja. Se on myös laukkaaja, löntystäjä, hyppääjä ja hiipijä. Harvoin patsasteleva.

Nahka:
On päiviä, jolloin koiraa voi muistuttaa, että koirannahka sopii rukkasten tekoon.

Karvapeite:
Oikea saksanpaimenkoiran karvapeite on irtonainen, leijuva ja tiukasti kankaisiin tarttuva. Ympäri vuoden.

Väri:
Löytyy laidasta laitaan, saviojassa lutraus saattaa tummentaa väriä hyvinkin paljon. Värillä ei ole väliä, vanhemmiten se haalistuu joka tapauksessa.

Paino:
Urokset: 30-40kg. Sopii just eikä melkeen isännän syliin.
Nartut: 22-32kg. Sopii just eikä melkeen emännän syliin.

Virheet:
Niitä ei ole. Tuomari oli epäpätevä puusilmä. Säässä ei ollut kehumista ja kentänlaidallakin oli häiritsevää toimintaa...

KAPA!!