Onpahan taas ollut raskasta melkeen viikon....
Poitsu joutui sairaalaan äitienpäivänä ja on siellä viellä ens yön ainaki...
Keuhkokuume iski...
Tekisin mitä vaan että saisin vaihtaa paikkaa pikkusen kanssa meinaan itku pääsi sunnuntaina kun poikaa katsoin ku kaikensa on tehnyt mutta silti toisella on kamala olo...
Tänään kyllä näytti jo paremmalta jaksoi leikkiä ja jutellakkin vähän viellä kun alkaisi maistua ruoka ja juotava kunnolla suun kautta niin pääsisi tipasta eroon ja kotiin no toivottavasti huomenna....
Koti on niin tyhjä kun ei ole pikkukaveri siellä iloisena leikkimässä ja on outoa kun legot ovat nätisti laatikossa eikä hujan hajan niin kuin yleensä....
Kiitos myös eräälle ihanalle ihmiselle joka sunnuntaina tuli ja vei meidät ensin lohjan terveyskeskukseen ja siellä sai tutun ihmisen pistämään asioihin vauhtia ja kiitos myös siitä että lähdit jorviin meidän mukaankin tukesi merkitsee minulle todella paljon vaikka en osaa sitä sinulle näyttää...
En ole uskovainen ym mutta kyllä nyt on rukoiltu pikkusen puolesta joka päivä ja kyyneliin nukahdettu joka ilta nyt kun hän on siellä sairaalassa mutta onneksi rakas pikkuiseni saa hyvää hoitoa kun on oikeassa paikassa...
Kumpa pikkulapset eivät ikinä sairastaisi....