IRC-Galleria

Methodi - Verellä pesty

kertosäe:
Kaunista elämää eletään
täällä kädet verellä pestään
Luvataan sanoilla ikuista rakkautta
Raiskataan teoilla sydänten haurautta
haudan takaa huudetaan nimeä
ikuisuus sanana huulilta revitään
vaikkei sitä tarkota sanotaan ääneen
murtuneet sielut taaksemme jääneet

Sairaan kaunis maailma alkaa repiä mua kahtia
niinku pala paperia halkastas saksilla
sydämeni tykytyski hidastaa jo tahtia
paholaiset pitää sielun porteilla vahtia
En jaksas uskoo että huominen vois parantaa
Arvet sydämessä joita enkelitkin kavahtaa
Nyt joka sana satuttaa
siks korvat peitän käsilläni
En mä ole hämilläni
mutten silti käsitä
miks aina mua sattuu vaikka mä yritin parhaani
miks aina joku sai vedettyy maton altani
tapoit mut sisältä mutta nyt oon noussu haudasta
tästä maailmasta on nyt satulinna kaukana
Välitin sust liikaa ja sä käytit sitä hyväksi
siks verisellä kynäl kirjoitan ny sanan hyvästi
Liikaa musta tahdoit ja mut polvilleni tiputit
tapoit mun tunteet ihmisiin
KIITOS VITUSTI

kertosäe

Rakastin ja uskoin
mitä vielä tahdoit
otin iskut vastaan kun vieressä katsoit
sun liekas olin kuin elävä kuollut
tahtos oli laki en omii ajatuksii luonut
annoin pikkusormen sä amputoit mun käden
kipu herätti henkiin kaiken selvästi nyt näen
menetin kaiken: ystävät, onnen, itsetunnon
elämän valo sammuu
vika täysin sun on
mun ei tarvi kertoo nimii tää on selvä
pakko kirjottaa kirje miksen huomiseen herää
miton elämä ilman halua elää
se on angsti indeed tää on tätä enää
sä oot hyvä poika ettekö te nää
oikeesti en mä vittu jaksa välittää
viimeinen viilto lattia peittyy vereen
I'm not the hero but I think I didn't care

kertosäe

Kylmä ilma ja kylmät tunteet
päiväkirjan eka lause silmät suljen
tarvitsen apua en pysty hengittää
tuhat eri tunnetta repii mua hengiltä
rakastin sua liikaa, se ei riittänyt
eikä meidän satumme kauniisti päättynyt
anteeksi pyydän vuokseni sinulta
huomisen voit lukea päiväkirjan sivulta
en ole kuulemassa enää tarinoita
noita joita olet kertonut monii tusinoita
kaikki uskoin luulin että välitit
ikuisen rakkauden väärin sinä käsitit
ei se oo sitä että kahleisiin ripusta
pääsin niistä irti sait vihan esiin minusta
unohda methodi tunnetko katseen
laitan mustan hupun päähän nostan viikatteen

kertosäe