Iltaisin tulee aina mietittyä omaa elämäänsä. Silloin kun on liian väsynyt kirjoittamaan mitään ylös. Eilen keksin vihdoin mikä on elämäni suurin ongelma ja vaikka jo silloin tiesin, etten enää aamulla muistais sitä, niin en sitä jaksanut ylös kirjoittaa. Elän taas epätietoisuudessa toistaen samat virheet.
Mitäpä elämä olisi ilman virheitä. Kaukoa lainatakseni:
"Toiset ei haluu tehdä virheitä.
Niiden elämä on kuin kouluaine
joss' on pilkut paikallaan,
ja pisteet paikallaan.
Ja opettaja panee kympin loppuun.
Se on ihailtavaa, muttei hauskaa."
Viime yö oli muutenkin kyllä aika vou. Mut nyt rupes oikeasti häiritsemään, et mitä hittoa tajusin eilen... Vois mennä peiton alle etsimään vastausta.