Kreetta Onkeli Ilonen talo 1996
Kreetta Onkelin romaani Ilonen talo on hyvin avoin kertomus pienen tytön kasvamisesta aikuiseksi alkoholisoituneen yksinhuoltajaäitinsä kasvatuksessa.
Ilonen talo keskittyy seuraamaan Ruutin ja hänen muutamaa vuotta vanhemman, kapinoivan siskonsa Birgen elämää. Ruut ja Birge ovat hyvin erilaisia pieniä tyttöjä kirjan alussa, mutta kasvavat silti hyvissä väleissä aikuisiksi ja tukevat toisiaan koko kirjan ajan. Ruut on selvästi siskoksista kiltimpi osapuoli, sillä hän koettaa aina puolustaa humalassa heiluvaa äitiään siskolleen, sekä muille seudulla asuville, jotka kaikki pitävä tyttöjen äitiä pahana ihmisenä ja huonona äitinä. Birge sen sijaan katsoo aina äitiään katkeraan sävyyn ja kapinoi minkä teini-iältään kerkeää. Tyttöjen isä kuolee aivan kirjan alussa, mikä saa heidän äitinsä, Aurin tarttumaan viinapulloon tavallista rankemmin. Auri unohtaa tyttäriensä olemassaolon, sekoilee minkä kerkeää ja raahaa vieraita miehiä taloon. Auri ja tytöt asuvat pienessä mökissä Luhangan kunnassa kolmestaan, joten kaikki tyttöjen äidin temppuilu näkyy heille koko ajan selvästi. Auria kuvataan hyvin ikävässä valossa miehensä kuoleman jälkeen ja koko loppukirjan ajan.
Ruutin näkökulmasta kerrottu kirja tuo mielestäni hyvin esille lapsen vaikeudet kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi sellaisessa ympäristössä, missä hän joutuu elämään. Ilosen talon kertojana toimii enimmäkseen Ruut, mutta myös kaikkitietävä, puolueeton kertoja. Kirjan preesenssissä kerrottu kirjoitustapa on hyvin yksinkertainen, välillä, jopa töksähtelevä, mutta se pitää hyvin yllä miljöön kuvausta ja saa lukijan miettimään lähes jokaiselle lauseelle erilaisia merkityksiä.
Ajallisesti miljöö sijoittuu mielestäni 1990- luvulle, mikäli aletaan tutkimaan tapahtumia, sekä ihmisten tekemisiä Luhangassa. Myös Ruutin kertoessa pukeutumisestaan ja siitä mikä on hänen mielestään muodikasta, tulee selvästi esille 1990-luvun tyyli. Paikkoina toimivat enimmäkseen Ruutin, hänen siskonsa ja heidän äitinsä kotitalo, sekä lähibaari, missä Auri viettää aikaa paljon. Baarista Aurin mukaan tarttuu usein eri henkilöitä, mutta kukaan sivuhenkilöistä ei viihdy tapahtumakaaressa pitkää aikaa vaan katoaa omalla tavallaan ja jää vain pieneksi juonenkäänteeksi. Kirjassa on mielestäni koko ajan tietyllä lailla synkkä miljöö, sillä kirjoitustapa on hyvin deskriptiivinen ja suora, mikä korostaa vahvasti iloisuuden olevan kaukana talosta.
Kirjassa asetetaan mielestäni hyvin selvästi vastakkain tyttöjen kohdistaman vihan ja rakkauden ristiriita äitiään kohtaan. Onkel haluaa selvästi korostaa asian jyrkkyyttä, sekä vaikeutta ja pahaa mieltä, mitä äidin käytös on voinut lapsilleen aiheuttaa.
Ilonen talo on Onkelin esikoisteos ja aiheutti hyvin paljon kohua ihmisten keskuudessa sen rankan tyylin vuoksi. Kirja on suora kuvaus Onkelin omasta lapsuudesta ja ainoa asia, minkä kirjailija on vaihtanut epätodelliseksi on tyttöjen äidin kuolema lopussa. Onkel ei häpeä kuvailla rankkaa lapsuuttaan suoraan ja rehellisesti vaan kertoo kaiken yksityiskohtaisesti ja rehellisesti loppuun asti.
Kaikin puolin pidän itse kirjaa hyvin rehellisenä, ikään kuin Onkelin omana haluna tai tarpeena kertoa kokemuksistaan maailmalle.