Olen jo pidempään pyöritellyt päässäni ajatusta toisen maan kansalaisuuden hankkimisesta ja Suomen kansalaisuudesta luopumisesta. Toisen maan kansalaisuus antaisi pienemmän veroprosentin ja tarvittaessa kätevän tien kieltäytyä suomea puolustamasta, jos tällaisen tilanteen eteen joutuisinkin. Henkilökohtainen syyni jälkimmäiseen on se, että Suomi-Venäjä -kriisi on todennäköisempi ja järjettömämpi, kuin Suomi-USA, johon osallistuisin ilomielin. Ei voi mitään, olen anti-imperialisti.
Mutta itse pointtiin, paljonko olen maksanut näiden vuosien aikana eläkettäni suomelle? Eikö minulla olisi moraalinen oikeus saada se takaisin silloin kun luovun kansalaisuudestani, koska minulla ei kuitenkaan tule olemaan eläkepäiviä joista Suomi minulle maksaisi?
Se on luonnollista että omaksumme itsemme suomalaisiksi, mutta entäpä sitten kun omat näkökulmat ovat niin pahasti ristiriidassa valtion ja yhteisön näkökulmien kanssa, että tarvitaan ratkaisu vapaamman elämän takaamiseksi? Tietenkin, yritys vaikuttaa ei koskaan mene hukkaan. Toisaalta en ole vielä riittävän nurkkaan ahdistettu ruvetakseni vaikuttamaan räjäyttämällä arkadianmäen, 'V niinkuin Verikosto' -tyyliin. Parempi vaihtoehto siis vaihtaa ympäristö ristiriidattomampaan, omalta kannaltani.
Toisaalta,
Täydellistä valtiota ei löydy, ennenkuin teen sellaisen itse. Ja siinäkin vaiheessa todennäköisesti maan toinen asukas onnistuu pilaamaan sen.
- Piski