Ompaha ollu täsä tätä pääsiäistelyä.
Pohojammaan suunnilla vielä tämän päivän, huamen lähetää äipän ja Jukan kans ajelemaan kohti Raumaa.
Kävin sitten katsomassa piiiiiiiiiitkästä aikaa Marjaakin ja kummipoikaa (ja tietty Fionaa ja Gabrielia siin sivus). Voi taatana ku Milo oli kasvanu.
Pyöriät pulloposket ja ankara sylivaavi
Repi minult varmaa tuhansia hiuksia irti päästä ja kiehnas sylissä ku mikäki.
Ei vierastanu minua laisinkaan.
Sitten pääsi itku, kun laitoin hänet takaisin makuualustalle.
Aww. Melekee tuli vauvakuume, mutta joo.
EI VIELÄ!
Ja neiti Fiona tomerana tuli mustasukkaiseksi, kun kesken leikin minun puhelin alkoi soida :''DD
Ihana neiti on!
Mutta.
Jos sitä vaikka vähän menisi pakkailemaan ym.
Sii juu kais.